Suomen kansallismuseo

Muistatko Rauni Palosen paperinuket? Paperitähdet vie nostalgiselle matkalle 1970- ja 80-luvuille

9.4.2026 10:44:36 EEST | Suomen kansallismuseo | Tiedote

Jaa

Suomen kansallismuseoon kuuluvassa Tamminiemessä on esillä nostalginen otos presidentti Urho Kekkosen ajan julkkismaailmaa ja populaarikulttuurin historiaa. Pienessä näyttelyssä nähdään muotitaiteilija ja -toimittaja Rauni Palosen (s. 1929) piirtämiä paperinukkeja. Apu-lehdessä vuosina 1968–1982 julkaistuissa piirroksissa esiintyivät aikansa ihailluimmat tähdet, missit, laulajat, näyttelijät, tv-kasvot, urheilijat ja jopa naapurimaan kuninkaalliset. Näyttely on avoinna 17.4.2026–9.1.2028.

Paperinukke trendikkäine vaatteineen.
Näin poseerasi vuonna 1972 Apu-lehdessä julkaistu M. A. Numminen. Suomalaisten muotitoimittajien grand old ladyksikin tituleerattu Rauni Palonen piirsi viikoittain julkisuuden henkilön ja suunnitteli tälle viimeisimmän muodin mukaiset asut. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto.

Paperitähdet on kunnianosoitus pitkän uran muotitoimittajana tehneelle Rauni Paloselle, jonka paperinuket olivat omana aikanaan koko kansan tuntemia.

Suomalaisten muotitoimittajien grand old ladyksikin tituleerattu Palonen piirsi viikoittain julkisuuden henkilön ja suunnitteli tälle viimeisimmän muodin mukaiset asut. Kotona ne leikattiin usein varovasti irti, liimattiin pahville, niille askarreltiin lisää vaatteita ja säilytettiin huolella. Monille Palosen paperinuket olivat tärkeä kosketus myös uusimpaan muotiin.

Palonen piirsi paperinukkeja vuosien aikana yli 230. Omansa saivat muun muassa Armi Aavikko, M.A. Numminen, KeijoKeke” Rosberg, Matti Nykänen, prinsessa Victoria, Laila Kinnunen, prinsessa Diana kuin koko Babitzinin sisaruskatraskin. Paperinukkeina kuvatuista monet olivat myös tuttu näky Kekkosen kotina tunnetussa Tamminiemessä tai itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa.

Uusi paperinukke viikonlopun aikana

Apu-lehden tiukka julkaisuaikataulu toi Palosen työhön rytmin. Palonen sai aiheen perjantaina, piirsi nuken lauantaina ja suunnitteli vaatteet sunnuntaina. Maanantaina hän lähetti valmiin kokonaisuuden takaisin toimitukseen.

Palonen on kertonut, että lehden julkaisuaikataulun takia hän joutui piirtämään esimerkiksi prinsessa Dianan tai kuningatar Silvian hääpuvut ennen virallisen puvun julkistusta. Piirtämiseen Palonen käytti lyijykynää, tusseja ja vesi- ja guassivärejä, joskus jopa meikkejäkin.

Tamminiemessä nyt nähtävään näyttelyyn on valittu noin 80 paperinukkea Palosen Museoviraston Kuvakokoelmille lahjoittamasta laajasta kokoelmasta. Esillä on digitoituja kuvia ja muutamia kolmen kuukauden välein vaihtuvia alkuperäisiä paperinukkearkkeja, jotka vaativat erityiset säilytysolosuhteet. 

Näyttelyssä on esillä myös vuonna 1975 paperinukeksi ikuistetun, tuolloin Miss Universum -kisan voittaneen Anne Pohtamon kruunu ja finaalikierroksen autenttinen iltapuku, joka on myös Palosen suunnittelema. Samana vuonna julkaistiin paperinukke Remu Aaltosesta, jonka Roadrunner-levyn kannessakin ollut farkkutakki löytyy myös näyttelystä.

Palosen paperinuket aloittivat uuden ilmiön

Paperinukkejen kulta-aikana voidaan pitää 1930–1950-lukuja. Offset-painotekniikan kehittyessä 1950-luvulla useat naisten- ja lastenlehdet, kuten Kotiliesi, Seura, Me Naiset ja Anna, alkoivat tarjota paperinukkeja lukijoilleen.

Aiemmin suomalaisissa lehdissä julkaistut paperinuket olivat enimmäkseen olleet nimettömiä hahmoja, mutta Palosen julkkispaperinuket aloittivat uuden ilmiön.

”Palosen paperinuket kertovat suomaisesta mediasta, julkkiskulttuurin synnystä sekä 1960–70-lukujen muodista. Samalla ne avaavat näkymän lasten leikkeihin ja ajan populaarikulttuuriin”, näyttelykuraattori Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta kertoo.  

Palosen ura jatkui vielä yli 80-vuotiaana

Tällä hetkellä 96-vuotias Rauni Palonen on kertonut piirtäneensä aina. Jo oululaisena koulutyttönä hän suunnitteli vaatteita muille tytöille, ja haaveissa siinsi muotitoimittajan työ.

Palonen valmistui muotitaiteilijaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1951. Tämän jälkeen hän suunnitteli pukuja muun muassa Suomi-Filmille ja Suomen Kansallisteatterille.

Muotitoimittajan ja -piirtäjänuransa Palonen aloitti Anna-lehdessä vuonna 1966 ja työskenteli lukuisissa aikakauslehdissä sekä Helsingin Sanomissa. Palosen maine paperinukkejen piirtämisessä kiiri Ruotsiin saakka, ja häntä pyydettiin piirtämään paperinukkeja myös ruotsalaiselle Året Runt -lehdelle vuosina 1973–1975.

Palonen opetti Taideteollisessa korkeakoulussa vielä yli 80-vuotiaana. Useita näyttelyitä pitänyt Palonen on osallistunut myös yhteisnäyttelyihin. Vuonna 1993 Palonen sai Muotitaiteilijat MTO ry:n kunniakirjan.

Paperitähdet
Rauni Palosen paperinukkeja 1968–1982

Avoinna: 17.4.2026–9.1.2028.

Tamminiemi, Seurasaarentie 15, Helsinki. Liput 15 € / 10 € / 4 € / Museokortti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Paperinukke trendikkäine vaatteineen.
Näin poseerasi vuonna 1972 Apu-lehdessä julkaistu M. A. Numminen. Suomalaisten muotitoimittajien grand old ladyksikin tituleerattu Rauni Palonen piirsi viikoittain julkisuuden henkilön ja suunnitteli tälle viimeisimmän muodin mukaiset asut. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto.
Lataa
Sammy Babitsin nähtiin paperinukkena vuosina 1972 ja 1973. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Sammy Babitsin nähtiin paperinukkena vuosina 1972 ja 1973. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Lataa
Vesa-Matti Loiri ilmestyi Apu-lehdessä vuonna 1971. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Vesa-Matti Loiri ilmestyi Apu-lehdessä vuonna 1971. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Lataa
Vesa-Matti Loirin vaatteita. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Vesa-Matti Loirin vaatteita. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Lataa
Laila Kinnunen (Apu 51-52/1969, 1-2/1970). Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Laila Kinnunen (Apu 51-52/1969, 1-2/1970). Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Lataa
Laila Kinnusen vaatteita. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Laila Kinnusen vaatteita. Kuva: Rauni Palosen kokoelma, Museovirasto
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye