Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut
11.3.2026 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä.
- Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa.
- Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen.
- Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228.
- Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen palvelulupaus sote-palveluihin.
Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyviin yhteiskuntiin. Yhä useampi suomalainen elää useita vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Miten suomalaiset ovat varautuneet eläkkeelle jäämiseen ja pitkään elämään? Tätä ovat selvittäneet Tampereen yliopiston gerontologian professori Anu Siren ja tutkija Sara Sivonen.
Selvityksen mukaan ylivoimainen enemmistö vastaajista (78 %) odottaa tulotasonsa laskevan merkittävästi eläkkeelle siirtyessä, ja reilu neljännes (27 %) kokee taloudellisen niukkuuden tulevaisuudessa ainakin melko todennäköiseksi. Sirenin mukaan ei ole odottamatonta, että suurin osa vastaajista odottaa tulotasonsa laskevan.
”On luonnollista, että ihmiset tiedostavat tulotasonsa laskevan eläkkeelle jäädessään. Huomionarvoista sen sijaan on, miten odotukset taloudellisten resurssien riittämättömyydestä ovat eriytyneet taustatekijöiden mukaan. Erityisesti pienituloisimmat, naiset sekä he, joilla on ollut katkoksia työurallaan, arvioivat todennäköisyyden keskimäärin korkeammaksi.”
Suosituin tapa varautua tulojen pienentymiseen on arkikulutuksen vähentäminen eläkkeellä. Tämän keinon valitsi selvä enemmistö vastaajista (64 %). Vastaajista neljännes kertoi täydentävänsä työeläkettä esimerkiksi sijoitustuloilla ja viidennes vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä saaduilla tuloilla.
”Noin 60–70 prosentilla vastaajista työeläke tullee olemaan se tulo, jonka kanssa eläkkeellä on pärjättävä. Kulutuksen vähentäminen voi olla monesti toimiva strategia. Pelkästään kulutusta vähentämällä ei kuitenkaan voi kuitata vanhuuden mukanaan tuomia kuluja tai sitä, jos tulevaisuudessa yksilön pitäisi vastata enemmän omista hoiva- tai terveydenhuoltokuluistaan.”
Sirenin mukaan elinajan pidentyminen on tapahtunut todella nopeasti Suomessa. Kun valtaosa selvitykseen vastanneista uskoi elävänsä yli kahdeksankymmenvuotiaiksi, todellisuudessa todella monet ikäkohortista elävät yhdeksänkymmenvuotiaiksi ja ylikin. Erityisesti tällaiseen pitkäikäisyyteen ei ole Sirenin mukaan osattu varautua.
”Pitkäikäisyyden yleistymisen lisäksi myös puhe yksilön omasta vanhuuteen varautumisesta on suhteellisen uusi ilmiö. Tässä mielessä ei ole ihme, että ihmiset eivät ole myöskään vanhuuteensa taloudellisesti varautuneet.”
”Halun varautua tulee lähtökohtaisesti aina lähteä mielekkyydestä. Tästä näkökulmasta ratkaisevaa yksilölle on tietää, minkälaiseen tulevaisuuteen edes tulisi varautua: saanko elää vanhaksi ja minkälainen yhteiskunta silloin on.”
Valtiovallan säädettävä julkinen palvelulupaus – se kannustaisi ihmisiä vapaaehtoiseen omaan varautumiseen
Finanssiala ry (FA), joka toimii Tampereen yliopiston selvityksen julkaisukumppanina, on peräänkuuluttanut vuosien ajan julkisen palvelulupauksen määrittelyn tarvetta.
FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan julkinen palvelulupaus tarkoittaa, että kansalaisille kerrotaan selkeästi, miten kattavia ja millä tavoin toteutettuja verovaroin kustannettavia sosiaali- ja terveyspalveluita heillä on oikeus saada ja mitkä palvelut jäävät yksilön omalle vastuulle.
”Tieto verovaroin kustannettavien sote-palveluiden tasosta on edellytys sille, että kansalaiset kokevat mielekkääksi varautua taloudellisesti omiin vanhuuspäiviinsä. Olisi tärkeää, että valtiovalta säätäisi julkisen palvelulupauksen viimeistään seuraavalla vaalikaudella.”
Viidennes varautunut vapaaehtoisella eläkesäästämisellä – nyt motivoiva verokannuste on poistettu
Tampereen yliopiston kyselyssä viidennes (20,3 %) ilmoitti yhdeksi tulonlähteekseen yksityisen vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Vastaajat olivat 53–63-vuotiaita, jotka tulevat saamaan lakisääteisen eläkkeen päälle vielä vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä tuloa. Tulevilla sukupolvilla ei ole samanlaista mahdollisuutta, koska nykyinen hallitus poisti eläkesäästämisen verokannusteen vuoden 2027 alusta alkaen.
”On vaarana, että ilman verokannustinta suomalaisilla ei ole motivaatiota sitoa säästöjään eläkeikään saakka. Nyt tarvitaan kannustimia, joiden avulla ihmiset säästäisivät ja sijoittaisivat nykyistä enemmän nimenomaan vanhuutensa varalle.”
Ahosniemi rohkaisee päättäjiä pohtimaan vakavasti, olisiko vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteet mahdollista palauttaa. ”Ilman kannustimia korkeaan ikään sidottuun säästämiseen on vaikea sitoutua.”
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaYhteyspäällikkö
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kehysriihessä on kaikki edellytykset vahvistaa Suomen kasvua – FA esittää hallitukselle neljää täsmätoimea vaurautta ja kasvua edistämään9.4.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Huhtikuun kehysriihi on pääministeri Petteri Orpon hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, joilla Suomeen saadaan lisää vaurautta, investointeja sekä talouskasvua, joka tuo myös verotuloja. Finanssiala ry (FA) tarjoaa hallitukselle neljää toimenpidettä: Rahastojen osuudenomistajarekisterin hajautettu pitäminen on sallittava myös Suomessa, jotta kotimainen rahastoala voi kasvaa, kilpailla kansainvälisesti ja pitää työpaikat sekä verotulot Suomessa. Osakesäästötili on laajennettava rahastoihin. Laajennus tukisi pitkäjänteistä säästämistä, hajauttamista ja madaltaisi kynnystä sijoittamiseen erityisesti pienemmillä summilla. Muutos myös lisäisi kilpailua. Asuntokauppaan on pantava vauhtia ASP-ehtoja keventämällä. Alhaisempi omasäästöosuus ja lyhyempi säästöaika helpottaisivat ensiasunnon ostoa ja käynnistäisivät pidempiä asuntokaupan ketjuja. Suomen on ajettava aktiivisesti sitä, että finanssivalvojien tehtäviin sekä kotimaassa että EU:ssa lisätään kilpailukyvystä huolehtimi
Suomalaisten osakerahastojen arvo nousi 42 miljardia euroa viidessä vuodessa heilunnasta huolimatta – vaurastumisen mahdollisuus tarjolla kaikille7.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen kehitykseen vuosina 2020–2025. Epävarmuuden keskellä sijoittajat hakivat erityisesti vakautta ja hajautusta. Pääomia siirtyi 2020-luvun alkuvuosina Eurooppaan sijoittavista rahastoista globaalisti sekä Pohjois-Amerikan teknologiavetoisiin markkinoihin sijoittaviin rahastoihin. Eurooppaan sijoittavat rahastot houkuttelivat pääomia vasta tarkastelujakson lopussa. Tähän kannustivat valtioiden isot tukipaketti- ja investointipäätökset. Osakerahastopääomien kehitykseen vaikuttavat sijoitusten ja lunastusten ohella markkinaliikkeet, joiden vaikutus on merkittävä. Selvitys perustuu Rahastoraportin dataan. Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle laatima Rahastoraportti kertoo kuukausittain Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitetut uudet pääomat ja niistä lunastetut varat. Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.
Kevään ensimmäinen mökkireissu tiedossa? Muista etenkin paloturvallisuus – lämmitä maltilla ja varaa mukaan uudet paristot palovaroittimeen1.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Mökille talven jäljiltä mennessä on oltava tarkkana, kun tulisijoihin virittää tulta ensi kertaa. Tulisijojen lisäksi sähkölaitteita kannattaa valvoa ensimmäisellä käyttökerralla tavallista tarkemmin. Vaikka kevät on pitkällä, pakkaset voivat vielä yllättää vesiputket. Koostimme asiantuntijan tarkistuslistan mökkien kevätkuntoon laittoon talven jäljiltä. Lista löytyy tämän tiedotteen lopusta.
Polkupyörävarkauksien määrä nousi hienoisesti viime vuodesta – sähköpyörien yleistyminen kasvattaa korvaussummia30.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Varastetuista pyöristä maksetut korvaukset jatkoivat kasvuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2025 varastettuja pyöriä yhteensä noin 12 miljoonan euron edestä. Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 13 800 varastettua polkupyörää. Poliisi puolestaan sai vuonna 2025 ilmoituksen 17 100 varastetusta pyörästä, joista noin 3000 on sähköpyöriä. Pyörävarkauksien määrä nousi noin 500 kappaleella viime vuodesta. Hienoinen nousu ei kumoa pitkän aikavälin trendiä: varastettujen pyörien määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2020 lähtien.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme