Työntekijän käsi osui sirkkelin terään – tuotantopäällikön katsottiin syyllistyneen työturvallisuusrikokseen

Asiaan on liittynyt työtapaturma, jossa työntekijän käsi oli osunut pyörivään sirkkelin terään, kun hän oli poistanut kuormalavan pinnasta vinossa ollutta naulaa. Työntekijä oli kokeillut naulaa kädellään, jolloin käsi oli siis osunut sirkkeliin. Työtapaturman johdosta suoritetulla työsuojelutarkastuksella havaittiin puutteita sirkkelin terien suojaamisessa sekä vaara-alueelle pääsyssä.

Käräjäoikeudessa riidatonta oli, että kulku sirkkelin viereen oli ollut portista, jossa oli ollut valoverho, joka oli sammuttanut laitteen.  Laitteen sammuttamisesta ja linjaston pysähtymisestä huolimatta neljä sirkkelin terää jatkoivat pyörimistä jonkin aikaa. Lisäksi oli riidatonta, että koneen toisella puolella suoja-aidassa on ollut aukko, josta vaara-alueelle on päässyt ilman, että kone on pysähtynyt. Työtapaturmatilanteessa työntekijä oli kulkenut valoverhon läpi, joten toisella puolella ollut aukko ei vaikuttanut työtapaturman tapahtumiseen. 

Vastaajan käsityksen mukaan sirkkelin teriä ei käyttötarkoituksensa vuoksi ollut voinut suojata enempää, vaan ne suojattu tarkoituksenmukaisella ja riittävällä tavalla. Suoja-aidan aukon osalta vastaajan käsitys oli, että se ei aiheuttanut turvallisuusriskiä, koska se on ollut koneen sellaisella puolella, jossa kukaan ei ole työskennellyt.

Todistelun perusteella käräjäoikeus totesi, että sirkkelin teriin ei olisi voitu käyttötarkoituksensa vuoksi voitu asentaa kiinteitä koko teräosan peittäviä suojia. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että käden osuminen pyörimään jääneeseen terään olisi ollut mahdollista estää tehokkaasti jarrujärjestelmällä, joka olisi pysäyttänyt terien pyörimisen koneen sammuessa. Vastaajan väite oli, että jarrujärjestelmä, joka työtapaturma jälkeen oli asennettu, olisi ylittänyt sen työturvallisuusvaatimusten mukaisen suojaustason, mitä vastaajayhtiöltä on voitu edellyttää. Käräjäoikeuden näkemys kuitenkin oli, että kun työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun asetuksen 4 §:n mukaan vaara tulee ensisijaisesti poistaa työvälineiden rakenteisiin liittyvin teknisin toimin ja vasta toissijaisesti opastuksin tai turvamerkein, olisi jarrujärjestelmän asentaminen ollut työturvallisuusvaatimusten edellyttämä toimenpide, jota ei voitu korvata työntekijöiden opastuksella.

Aukon osalta käräjäoikeus katsoi sen muodostavan työturvallisuusriskin, koska sen kautta oli pääsy koneen vaara-alueelle koneen sammumatta eikä riskiä on vähentänyt se, ettei aukkoa ollut käytetty tavanomaiseen kulkemiseen tai, että varsinainen työskentelyalue oli linjaston toisella puolella. 

Vastuuaseman osalta käräjäoikeus totesi näytetyn, että vastaaja oli tietoinen työntekijän tehtävästä valvoa linjaston toimintaa ja puuttua häiriötilanteisiin, mikä on naulausvirheen osalta edellyttänyt kulkemista koneen luo. Vastaaja oli lisäksi tietoinen siitä, että valoverho ei pysäyttänyt sirkkelinterien liikettä, vaan ne ovat jatkaneet pyörimistään pitkään koneen sammuttamisesta huolimatta. Vastaaja oli myös tietoinen suoja-aitauksessa olevasta aukosta. Käräjäoikeus katsoi, että vastaajan olisi tullut ymmärtää, että kysymys on koneen rakenteeseen ja turvatekniikkaan liittyvistä työturvallisuuspuutteista, joita ei voida korvata yksinomaan koneen käyttöön liittyvällä ohjeistuksella. 

Yhteisösakon osalta käräjäoikeus arvioi, että vaikka yhtiö oli kehittänyt toiminnassaan työturvallisuutta määrätietoisin toimin erityisesti viime vuosina, ei toiminnassa tapahtuneen laiminlyönnin ja sen pitkäkestoisuuden perusteella asiassa ollut edellytyksiä jättää yhteisösakkoa tuomitsematta. Asiaan vaikuttivat myös aikaisemmin työsuojeluviranomaisen tarkastuksella antamat toimintaohjeet muun muassa vaarojen arvioinnista. 

Käsittely hovioikeudessa ei tuonut muutosta tuomioihin

Tuomittu vastaaja ja yhtiö valittivat tuomioistaan hovioikeuteen. Hovioikeus pysytti tuomiot. Hovioikeus arvioi, että sillä, että työntekijä oli kokeillut naulan irrottamista käsin eikä työkalulla, ei ollut merkitystä, koska pyörivät sirkkelinterät olivat muodostaneet työntekijälle vaaran, vaikka hän olisi käyttänyt naulan irrottamisessa työkalua. Vastaajalla oli ollut mahdollisuus havaita, että sirkkelinterät jäävät pyörimään, vaikka linjasto sammuisi. Todistelun perusteella vastaajalla oli ollut toimivaltuudet tehdä investointipäätöksiä 5000 euroon asti, minkä ylittäviltä osin hän oli voinut tehdä investointiesityksen ylemmälle taholle. Hän ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi. Yhteisösakon osalta hovioikeudella ei ollut lausuttavaa. 

Turun hovioikeus, tuomio 26/100689, 10.3.2026, asiassa R 25/268, ei lainvoimainen.