Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa
19.3.2026 02:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla.
Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa.
”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
embargo 19.3.2026 klo 2.00
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla.
Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa.
”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
Suuret erot kuntien välillä kuljetusvelvoitteissa
Koulukuljetusten tarve vaihtelee kunnittain merkittävästi. Harvaan asutulla maaseudulla koulumatkat voivat olla pidempiä ja kouluverkko harvempi, mikä lisää oppilaiden kuljetustarvetta.
Alle 5 000 asukkaan kunnissa lähes puolet oppilaista on koulukuljetuksessa. Sen sijaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kuljetusoppilaiden osuus on alle kymmenesosa oppilaista.
Erot näkyvät myös kustannuksissa: pienimmissä kunnissa koulukuljetusten kustannukset oppilasta kohden voivat olla jopa kolminkertaiset keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna. Suurissa kaupungeissa kuljetuksia järjestetään usein joukkoliikennettä hyödyntäen, kun taas pienemmissä kunnissa kuljetukset hoidetaan useammin tilausliikenteen linja-autoilla ja takseilla. Joukkoliikenteen käyttö on usein edukkain kuljetusten toteuttamistapa. Tällöin oppilas saa käyttöönsä maksuttoman matkalipun.
Kuljetusoppilaiden määrän kehitys antaa viitteitä siitä, että suurin osa perheistä asuu koulujen lähettyvillä. Jos kouluverkkoa on kunnissa muutettu viimeisten vuosien aikana, on tämä voinut pikemminkin tarkoittaa sitä, että jo koulukuljetuksissa olevien oppilaiden kuljetusreitit on muutettu. Kuljetusoppilaiden määrät eivät välttämättä kasva.
Pitkät koulumatkat koskettavat monia oppilaita
Kuljetusjärjestelyt vaikuttavat myös oppilaiden arkeen. Kyselyn mukaan hieman yli puolet kunnista kertoo, että kunnassa on oppilaita, joiden koulumatka edestakaisin odotuksineen kestää päivittäin vähintään kaksi tuntia.
"Reittisuunnittelussa ja kuljetusjärjestelyissä joudutaan huomioimaan monia asioita, jotka vaikuttavat matka-aikoihin. Osa oppilaista asuu pitkien välimatkojen päässä koulusta. Myös kustannusten kohtuullisuuteen ja hallintaan joudutaan monissa kunnissa kiinnittämään huomioita osana perusopetuksen kustannuksia. Tämä voi näkyä oppilaiden arjessa pitkinä matka-aikoina. Tasapainottelua joudutaan tekemään.
”Kuljetusjärjestelyissä joudutaan usein sovittamaan yhteen pitkät välimatkat, oppilaiden turvallisuus ja kuljetusten kustannukset. Tämä voi näkyä oppilaiden arjessa matka-aikojen pituutena”, Sjöström toteaa.
Tulevina vuosina peruskoululaisten määrä näyttää laskevan jopa 90 000 oppilaalla. On todennäköistä, että kouluverkkoja eri kunnissa tarkastellaan ja koulukuljetukset herättävät myös keskustelua. Lisääkö koulujen karsiminen kuljetusoppilaiden määrää tosiasiallisesti vai muuttuko kuljetettavien oppilaiden koulumatkat? Kunnat ovat hyvin tietoisia siitä, että matka-ajat vaikuttavat sekä koulunkäyntiin ja vapaa-ajanviettoon.
Koulukuljetusten tarjoajia kohtalaisesti tai niukasti
Koulukuljetusten kustannustehokkuutta ei ole helppo parantaa. Vain noin kolmannes kunnista kertoo onnistuneensa parantamaan kustannustehokkuutta viimeisen kolmen vuoden aikana. Yleisin syy kustannusten kasvuun on yleinen kustannustason nousu sekä kuljetusreittien ja pitkien etäisyyksien aiheuttamat haasteet.
"Kunnissa pyritään jatkuvasti kehittämään kuljetusten suunnittelua ja kilpailutuksia kustannustehokkaammiksi. Tuntuu siltä, että tämä työ on vaikeutumassa", Sjöström sanoo.
Enemmistö kunnista kokee, että tarjontaa koulukuljetusten tarjoajista on kohtalaisesti tai niukasti. Moni kunta ilmoitti kustannustason yleisen nousun kasvattaneen kuljetuskustannuksia.
Positiivista on, että kunnat ovat viime vuosina edistyneet puhtaiden ajoneuvojen käyttöönotossa koulukuljetusten kilpailutuksissa. Moni kunta korosti myös toimivan joukkoliikenteen vähentävän tarvetta kunnan järjestämille linja-auto ja taksikuljetuksille. Tältä osin panostukset joukkoliikenteeseen edistävät koulukuljetusten toteuttamista.
Kunnat tarjoavat kuljetuksia usein lain minimiä laajemmin
Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä maksuton koulukuljetus, jos koulumatka on yli viisi kilometriä. Monissa kunnissa kuljetuksia tarjotaan kuitenkin tätä laajemmin, erityisesti esiopetuksen sekä 1.–2. vuosiluokan oppilaille.
”Moni kunta on katsonut tarpeelliseksi järjestää kuljetuksia pienimmille oppilaille myös lyhyemmille matkoille. Esimerkiksi lähes viiden kilometrin kävelymatkan koetaan olevan pienelle lapselle pitkä etenkin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen”, Sjöström sanoo.
Tien turvallisuus puhututtaa - myös perheiden tilanteet tuovat uudenlaista kysyntää kuljetuksiin
Suurin osa kunnista ei arvioi kuljetustarpeita pelkästään koulumatkan pituuden perusteella. Kunnat arvioivat kuljetustarpeita myös tien vaarallisuuden, vaikeuden tai rasittavuuden takia. Nämä tilanteet vaativat selvittelyä ja muun muassa viranomaisyhteistyötä. Tieolosuhteiden turvallisuudella ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa siihen, että alle viiden kilometrin matkoille ei liian herkästi synny kuljetustarpeita.
Kunnat nostavat esiin myös uusia käytännön haasteita koulukuljetusten järjestämisessä. Esimerkiksi vuoroasumisen yleistyminen on lisännyt tilanteita, joissa kuljetusta toivotaan kahdesta eri osoitteesta.
”Perheiden elämäntilanteet ovat muuttuneet ja esimerkiksi vuoroasuminen on yleistynyt. Tämä tuo kunnille uudenlaisia kysymyksiä koulukuljetusten järjestämiseen”, Sjöström toteaa.
Faktaa koulukuljetuksista
- Koulukuljetuksissa noin 105 000 oppilasta
- Kunnat käyttivät kuljetuksiin 249 miljoonaa euroa vuonna 2024
- Alle 5 000 asukkaan kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa
- 221 kuntaa vastasi Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Mari Sjöström
erityisasiantuntija
Hyvinvointi ja sivistysyksikkö, Kuntaliitto
puh. +358 50 575 8622
mari.sjostrom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Långtids- och ungdomsarbetslösheten behöver åtgärdas och kommunernas straffavgifter minskas9.4.2026 13:42:38 EEST | Pressmeddelande
Finlands kommuner och städer är medvetna om att den offentliga ekonomin är svag och behöver anpassas. I ramförhandlingarna i april behövs det beslut som förbättrar sysselsättningstjänsternas effekt, särskilt för långtidsarbetslösa och unga och beslut som ger kommunerna fler verktyg och minskar på straffavgifterna. Nya nedskärningar får inte göras i kommunernas basservice, kräver Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Kuntaliitto: Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen puututtava, kuntien sakkomaksuja kevennettävä9.4.2026 13:04:35 EEST | Tiedote
Suomen kunnat ja kaupungit tunnistavat julkisen talouden heikon tilanteen ja sopeutustarpeen. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, lisätään kuntien työkaluja ja kevennetään sakkomaksutaakkaa. Uusia leikkauksia kuntien peruspalveluihin ei tule tehdä, edellyttää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen.
Kommunförbundet: Undervisning via fjärruppkoppling ingen sparåtgärd – behövs för att trygga utbildningsutbudet8.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) används fjärruppkoppling tillsvidare bara i liten utsträckning inom den grundläggande utbildningen. Enligt Kommunförbundet är resultatet väntat, men samtidigt visar det att undervisning genom fjärruppkoppling behöver utvecklas på ett kontrollerat och välplanerat sätt. ”Det är viktigt att kommunerna får tydliga ramar för undervisning via fjärruppkoppling. I nuläget råder oklarhet”, säger Minna Lindberg, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. Enligt utvärderingen ger användning av fjärruppkoppling inga besparingar i undervisningskostnaderna. Kommunförbundet vill därför lyfta fram att den viktigaste rollen för undervisning via fjärruppkoppling inte är att minska kostnaderna, utan att säkerställa en tillgänglig och mångsidig undervisning.
Kuntaliitto: Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on välttämätön ratkaisu sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen8.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. ”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia – myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Kuntaliiton Minna Lindberg painottaa. Karvin 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen.
Delade åsikter om kommunernas och välfärdsområdenas samarbete – en tredjedel av kommunerna tycker samarbetet fungerar8.4.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en enkät till kommun- och samkommunsledningen har samarbetet med välfärdsområdet utvecklats i en positiv riktning. Åsikterna går dock isär: en tredjedel anser att samarbetet fungerar bra, medan nästan en fjärdedel bedömer det som svagt. Enligt Kommunförbundets färska enkät har samarbetet utvecklats, men det försvåras av oklar arbetsfördelning, ekonomiska problem och motsättningar. ”Av enkätsvaren kan man tydligt utläsa växande utmaningar till följd av kärv ekonomi och delvis också ökande motsättningar mellan kommunerna och välfärdsområdena”, säger forskningschef Marianne Pekola-Sjöblom. Kommunförbundet har följt samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena ända sedan 2022 då välfärdsområdesreformen bereddes. Uppföljningen har visat att det finns varierande utmaningar med samarbetet på de olika kontaktytorna. Framgångarna och utmaningarna varierar också mellan olika välfärdsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme