Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan

23.3.2026 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia tai negatiivisia. Kokonaisviesti on, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän integroitumistaan, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen toteaa.
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia tai negatiivisia. Kokonaisviesti on, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän integroitumistaan, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen toteaa.

Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat monisyisiä eivätkä jakaudu tasaisesti. Tänään julkaistun Etla-raportin Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset: Maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat (Etla Raportti 176) ja muistion Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? (Etla Muistio 177) mukaan maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset riippuvat esimerkiksi maahantulon rakenteesta.

Työperäisesti maahan saapuneet ja korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työllistyvät nopeasti ja tuottavat positiivisen nettovaikutuksen julkistalouteen jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi heidän mukanaan tuomansa erikoisosaaminen vahvistaa yritysten tuottavuutta sekä työmarkkinoiden dynamiikkaa. Humanitaarisista syistä tulleilla ja perhesiteen perusteella muuttaneilla työllistymispolku on kuitenkin huomattavasti hitaampi, mikä näkyy alempana tulotasona ja suurempana riippuvuutena tulonsiirroista.

Avainasemassa myös kotoutumisen onnistuminen

Eri maahanmuuttajaryhmien erilaiset talousvaikutukset riippuvat koulutus- ja osaamistasoista, työmarkkinavalmiuksista ja kielitaidosta. Myös onnistunut kotouttamispolitiikka ratkaisee, muodostuuko maahanmuutosta myönteisiä talousvaikutuksia.

Varhainen kielikoulutus, osaamisen tunnistaminen ja nopea työllistyminen vähentävät riippuvuutta tulonsiirroista ja tuottavat seuraavallekin sukupolvelle ulottuvia hyötyjä. Tutkimustulosten perusteella vanhempien osallistuminen kotouttamisohjelmiin pidentää myös lasten koulutuspolkuja ja parantaa tulevaisuuden ansiotuloja.

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto on tuottanut niin Ruotsissa kuin Suomessakin jo lyhyellä aikavälillä positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Tutkimustulokset Suomen ja Ruotsin välillä ovatkin melko samansuuntaisia, huomauttaa nyt julkaistun raportin laatinut Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen.

– Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia tai negatiivisia. Kokonaisviesti on, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän integroitumistaan. Oikein kohdennetulla politiikalla maahanmuutto voi tukea työvoiman saatavuutta, lisätä tuottavuutta ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä myös pitkällä aikavälillä, Kauhanen toteaa.

Positiiviset talousvaikutukset eivät kuitenkaan synny automaattisesti, vaan vaativat Kauhasen mukaan päätöksiä, joilla uusia tulijoita tuetaan, koulutetaan ja integroidaan tehokkaasti. Maahanmuuton taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta välttämätöntä. 

Pelkät julkistalouden laskelmat eivät riitä

Maahanmuuton kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi on haastavaa, sillä maahanmuutto vaikuttaa talouteen monien samanaikaisesti toimivien mekanismien kautta. Lyhyen aikavälin julkistalouslaskelmat antavat vain kapean kuvan maahanmuuton kokonaistaloudellisesta merkityksestä, koska ne jättävät huomiotta pidemmän aikavälin kasvun mekanismit.  

Maahanmuuton roolia tulisikin Etlan Kauhasen mukaan tarkastella lyhyen aikavälin budjettivaikutusten lisäksi strategisesti pitkällä aikavälillä, sillä se kytkeytyy koko Suomen väestökehityksen ja talouskasvun haasteisiin.

– Ikääntyvän väestön oloissa maahanmuutolla on kasvava pitkän aikavälin merkitys. Työikäisen väestön väheneminen heikentää työvoiman tarjontaa, tuottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Kehityksen pysäyttämiseksi Suomi tarvitsee nykyistä suurempaa nettomaahanmuuttoa, ja erityisesti työperäisen maahanmuuton lisääminen vahvistaa talouskasvua ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, hän painottaa.

Nyt julkaistun selvityksen on rahoittanut Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Liitteet (2 kpl): Kauhanen, Antti: Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset: Maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat (Etla Raportti 176) Embargo 23.3.2026 klo 00:01

Kauhanen, Antti: Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? (Etla Muistio 177) Embargo 23.3.2026 klo 00:01

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia tai negatiivisia. Kokonaisviesti on, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän integroitumistaan, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen toteaa.
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia tai negatiivisia. Kokonaisviesti on, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän integroitumistaan, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen toteaa.
Lataa
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye