Vuoksen vesistöalueen järvien vedenkorkeudet jäämässä matalalle – Saimaan juoksutuksia vähennetään
23.3.2026 13:57:35 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Vähälumisen talven ja aikaisen kevään vuoksi kesän vedenkorkeudet ja virtaamat ovat jäämässä monin paikoin selvästi keskimääräistä alemmas. Mahdolliset runsaammat sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia, mutta suurten järvien vedenpinnat pysyvät todennäköisesti keskimääräistä alempana koko kesän. Saimaalla matalista vedenkorkeuksista aiheutuvia haittoja pyritään ehkäisemään vähentämällä juoksutusta 23.3. alkaen.
Lähtötilanne tavallista vaikeampi
Saimaalla ja Pielisellä keskimääräistä kuivempi vesitilanne on jatkunut jo kesästä 2024 lähtien. Saimaan edelliset juoksutusvähennykset päätetiin vasta joulukuun lopussa. Myös Pielisellä jouduttiin viime vuonna poikkeamaan luonnonmukaisesta juoksutuksesta vedenkorkeuden laskun hillitsemiseksi. Saimaa on edelleen noin 20 cm ja Pielinen noin 10 cm ajankohdan keskitason alapuolella.
Lumen vesiarvo on ollut Vuoksen vesistöalueella talvella 2025–2026 enimmillään vain noin puolet keskimääräisestä. Tällä hetkellä ollaan ajankohtaan nähden ennätyksellisen vähälumisessa tilanteessa. Kevät on alkanut harvinaisen aikaisin ja yli puolet vesistöalueen lumista on jo sulanut. Ennusteen mukaan maaliskuun sadekertymä on jäämässä keskimääräistä vähäisemmäksi ja aikainen kevät kääntää järvien vedenkorkeudet laskuun tavallista aiemmin.
Matalia vedenkorkeuksia odotettavissa jo alkukesällä
Lumien sulaminen kääntää järvien vedenkorkeudet nousuun, mutta kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät monin paikoin selvästi totuttua alemmas. Saimaalla vedenkorkeus jää ennusteen mukaan noin 50–60 cm, Pielisellä noin 60–80 cm ja Kallavedellä noin 20–30 cm keskimääräistä vuosihuippua alemmas. Maksimikorkeudet saavutetaan ennusteen mukaan noin kuukaudesta puoleentoista kuukautta tavallista aiemmin. Aikainen kevät ja vähäinen lumimäärä näkyvät myös pienten säännöstelemättömien järvien alkukesän vedenkorkeuksissa. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuksien nostaminen kesän tavoitetasoille voi aiheuttaa haasteita.
Mahdolliset runsaammat sateet keväällä ja alkukesällä voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia. Pienillä järvillä sadannan muutokset voivat heijastua vedenkorkeuksiin nopeasti, mutta suurilla järvillä ei ennusteen mukaan todennäköisesti enää päästä tavanomaisiin kesäkorkeuksiin. Alkukesän matalat vedenkorkeudet lisäävät myös riskiä loppukesän kuivuuteen, mikäli kesästä tulee vähäsateinen.
Saimaan poikkeusjuoksutukset aloitetaan 23.3.
Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukainen juoksutuksen vähentäminen aloitetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen päätöksen mukaisesti 23.3.2026. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään välttämään Saimaan vedenkorkeuden lasku juoksutussäännön mukaisen normaalina pidettävän vedenkorkeusvaihtelun vyöhykkeen alapuolelle. Normaalivaihteluna pidetään Saimaalla vedenkorkeuden vaihtelua +- 50 cm ajankohdan keskimääräisestä vedenkorkeudesta.
Juoksutuksen vähentämisellä pyritään nostamaan Saimaan alkukesän vedenkorkeutta sekä hidastamaan vedenkorkeuden laskua myöhemmin kesällä. Juoksutuksen viikkokeskiarvo lasketaan vaiheittain tasolle 400 m3/s ja vähennettyä juoksutusta jatketaan toistaiseksi. Juoksutusta voidaan edelleen vähentää, mikäli normaalivaihtelun vyöhyke uhkaa ennusteen mukaan alittua selvästi. Saimaan keskivirtaama on noin 600 m3/s.
Saimaan vedenkorkeus on vuonna 2025 toteutettujen juoksutusvähennysten vuoksi edelleen noin 11 cm luonnonmukaista ylempänä. Keskimääräisen ennusteen mukaan ero luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen kasvaa toukokuun loppuun mennessä noin 20 senttimetriin. Tämänhetkistä vesistöennustetta vastaavia alkukesän vedenkorkeuksia on Saimaalla esiintynyt edellisen kerran vuosina 2011 ja 2006.
Kuivuustilanteen seurantaan ja varautumiseen tarjolla työkaluja ja ohjeistusta
Kuivuustilanteen kehittymistä voi seurata useista eri lähteistä. Elinvoimakeskukset tiedottavat poikkeuksellisista vesitilanteista alueillaan. Tulvakeskus vastaa valtakunnallisesta vesitilanneseurannasta, tiedottamisesta ja varoituksista. Vesi.fi-palveluun on koottu ajantasaiset vesistöennusteet sekä yleisiä ohjeita kuivuuteen varautumiseen. Tulvakeskus käynnistää kuivuuspäivystyksen ja julkaisee tietoa Suomen kuivuustilanteesta kasvukaudella toukokuusta syyskuuhun Kuivuustilanne (vesi.fi) -sivulla.
Lisätiedot:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, Vesitalousosasto
- Johtava vesitalousasiantuntija Tapio Tuukkanen, puh. 0295 029 225. Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö. Alueellista tietoa: Saimaa ja Etelä-Karjala.
- Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199. Alueellista tietoa: Pohjois-Karjala.
- Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, puh. 0295 026 202. Alueellista tietoa: Pohjois-Savo.
- Yksikönpäällikkö Varpu Rajala, Itäinen vesistöyksikkö (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi), puh. 0295 024 224.
- Yksikönpäällikkö Matti Vaittinen, Eteläinen vesistöyksikkö (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Päijät-Häme ja Uusimaa), puh. 0295 029 112.
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi
Suomen ympäristökeskus:
- Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto, puh. 0295 251 342. Valtakunnallinen kuivuustilanteen seuranta ja varoitukset.
- Hydrologi Juho Jakkila, puh. 0295 251 215. Vuoksen vesistöalueen vesistöennusteet.
sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)syke.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Pielisen juoksutusta rajoitetaan kuivuustilanteen takia (Pohjois-Karjala)8.4.2026 14:59:25 EEST | Tiedote
Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle.
Järvien vedenkorkeudet jäämässä keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella2.4.2026 13:56:31 EEST | Tiedote
Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet, jotta vedenpinnat nousisivat tavanomaisiin kesäkorkeuksiin.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.4.20262.4.2026 10:15:14 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset ovat kiinni. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on käsillä ennältysalhainen tulvahuippu. Patojen avaukset ovat pieniä ja vedenpinnat kesäkorkeuksissa. Ilman sateita ei ole tulossa tulvahuippuja. Nilsiän reitillä ja Juojärvessä on niin ikään odotettavissa kuiva kevät. Syvärin säännöstelylupaan on haettu poikkeuslupa, että pintaa ei tarvitse enää alentaa, jotta alkukesän vedenkorkeus saadaan lähemmäs tavanomaista tasoa. Varkauden alapuolella Hauki
Understöd kan sökas för hantering av skadliga ämnen i stadsvatten1.4.2026 08:55:28 EEST | Pressmeddelande
Livskraftscentralen i Östra Finland öppnar ansökan för projekt för hantering och minskning av skadliga ämnen i stadsvatten. Sammanlagt cirka 1 miljon euro i understöd kan sökas nationellt. Ansökningstiden är 1.4.–15.6.2026 och understöd kan sökas av kommuner, samkommuner och bolag som ägs av dem, andra kommunägda aktörer, föreningar, företag och andra sammanslutningar. Understöd kan inte beviljas privatpersoner eller statliga ämbetsverk eller inrättningar.
Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan1.4.2026 08:55:12 EEST | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskus avaa haun kaupunkivesien haitta-aineiden hallinnan ja vähentämisen hankkeille. Avustusta on haettavissa yhteensä noin 1 miljoona euroa valtakunnallisesti. Hakuaika on 1.4.–15.6.2026, ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja niiden omistamat yhtiöt, muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä valtion virastoille tai laitoksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme