Turun yliopisto

Matala hemoglobiini voi tukea terveyttä monin tavoin

25.3.2026 09:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Turun yliopiston tutkijat havaitsivat, että normaalin rajoissa oleva mutta matala veren hemoglobiinitaso voi olla hyödyksi erityisesti sokeriaineenvaihdunnalle ja sydän- ja verisuoniterveydelle.

Punasolujen sisältämä hemoglobiini on elintärkeä proteiini, jonka tärkein tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista eri kudoksille ympäri kehoa. Suomalaisten viitearvojen mukaan normaali hemoglobiini on naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.

– Normaalin vaihteluväli on siis melko laaja, ja aiemmat tutkimukset ovatkin vihjanneet, että normaalin rajoissa oleva mutta vaihteluvälin matalammassa päässä oleva hemoglobiiniarvo voi olla eduksi terveydelle, kertoo tutkijatohtori Jooa Norha Turun yliopistosta.

Terveysvaikutukset liittyvät sokeriaineenvaihduntaan, fyysiseen kuntoon sekä sydämen ja maksan terveyteen

Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat mittasivat 64:n aikuisen hemoglobiiniarvot ja kartoittivat laajasti heidän aineenvaihduntaansa sekä sydän- ja verisuoniterveyttään.

– Havaitsimme, että matalampi hemoglobiinipitoisuus oli yhteydessä erityisesti parempaan sokeriaineenvaihduntaan mutta myös fyysiseen kuntoon, sydänterveyteen ja vähäisempään maksan rasvoittumiseen, Norha kertoo.

Tutkijat huomauttavat, että vaikka tutkittavia olikin vain rajallinen määrä, tutkimuksen luotettavuutta lisäävät seuranta-asetelma ja tutkittaville tehdyt vaativat kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset.

– Mittasimme sokeriaineenvaihduntaa eli insuliiniherkkyyttä antamalla tutkittaville laboratoriossa suoraan verenkiertoon insuliinia ja sokeria. Tämän avulla pystyimme selvittämään, miten keho reagoi insuliiniin, Norha tarkentaa.

Matala hemoglobiinipitoisuus ollut yhteydessä jopa pienempään kuolleisuuteen

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia löydöksiä, sillä matalampi hemoglobiinipitoisuus on ollut yhteydessä jopa pienempään kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen suomalaisessa aineistossa.

– Vaikutusmekanismi ei ole täysin selvä. On ehdotettu, että matalampi mutta vielä terveen rajoissa oleva hemoglobiinitaso herättelisi hapenpuutteeseen liittyviä solujen suojamekanismeja, jotka edistäisivät solujen aineenvaihduntaa, kuvailee tutkimuksen johtaja Ilkka Heinonen.

Oireettomilta ja perusterveiltä ihmisiltä tutkijat eivät kuitenkaan suosittele mittaamaan hemoglobiinia tarpeettomasti. Poikkeavan matalista tai korkeista arvoista on syytä keskustella lääkärin kanssa.

Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa olivat mukana Turun yliopisto, Turun yliopistollinen keskussairaala, Åbo Akademi ja UKK-instituutti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Syömishäiriö koskettaa monia, mutta siitä voi parantua – uusi opintojakso tukee ammattilaisten valmiuksia9.4.2026 12:47:15 EEST | Tiedote

Syömishäiriöt koskettavat Suomessa suurta joukkoa ihmisiä: arviolta yli kymmenesosa nuorista aikuisista sairastaa syömishäiriön ennen varhaisaikuisuutta. Kyse on monitekijäisestä sairaudesta, jonka tunnistaminen ja kohtaaminen edellyttävät ammattilaisilta osaamista ja herkkyyttä. Tähän tarpeeseen vastaa uusi opintojakso, joka käsittelee syömishäiriöiden tunnistamista, kohtaamista ja hoitoa. Opintojakso on toteutettu yhteistyössä Lounais-Suomen-SYLI ry:n ja Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa.

Tutkimus: Maahanmuuttajataustaisten lasten pääsy mielenterveyshoitoon on heikompaa Suomessa2.4.2026 09:13:51 EEST | Tiedote

Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoittaa, että kahden maahanmuuttajavanhemman lapset käyttävät huomattavasti harvemmin mielenterveyspalveluja ahdistuksen ja masennuksen hoitoon kuin suomalaistaustaisten vanhempien lapset. Lapset, joilla on maahanmuuttajaisä ja suomalainen äiti, käyttävät mielenterveyspalveluja jopa 60 prosenttia todennäköisemmin kuin kahden maahanmuuttajavanhemman lapset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye