Lapsen heikko suunterveys liittyy kohonneeseen kaltoinkohteluriskiin
10.4.2026 09:31:51 EEST | HUS | Tiedote
Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus. Potilaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää.
Erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli osoitti väitöstutkimuksessaan, että lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys. Heikko suunterveys voi toimia varhaisena signaalina lapsen haavoittuvasta tilanteesta. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli riskissä olevien lasten tunnistamisessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin yhteyttä kahdesta näkökulmasta. Sikiöaikana buprenorfiinille eli pitkävaikutteiselle opioidille altistuneiden, korkean kaltoinkohteluriskin lasten suunterveys oli kolmevuotiaana heikompi kuin verrokeilla. Näiden lasten vanhemmat osallistuivat harvemmin hampaiden harjaukseen, ja perheiden suunterveyspalveluiden käyttö oli vähäisempää kuin verrokkiryhmässä.
Nukutuksessa tehtävät hammastoimenpiteet lisääntyneet
Toisessa osatutkimuksessa tutkittiin nukutushammashoidossa olleiden lasten kaltoinkohteluriskiä BCAP-mittarilla. BCAP (Brief Child Abuse Potential) on mittari, jonka tarkoituksena on arvioida lapsen kaltoinkohtelun riskioloja ja perheen vointia. Kyselyn tulos ylitti 21 prosentilla vanhemmista riskirajan. Osuus oli merkittävästi suurempi kuin aikaisemmissa kotimaisissa tutkimuksissa havaittu.
“Erikoissairaanhoitoon on tullut viimeisen viiden vuoden aikana enenevissä määrin hoitoon terveitä lapsia, joiden hammashoito vaatii nukutusta. Esimerkiksi vuonna 2025 HUSissa tehtiin yli 2600 hammashoitotoimenpidettä yleisanestesiassa lapsille. Suurin osa näistä lapsista on alle kouluikäisiä ja heillä on muun muassa hammasperäisiä infektioita”, kertoo Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Heikki Alapulli.
Ammattilaiset kohtaavat riskilapsia – valmius auttaa ei ole riittävä
Suun terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään lapsia, joilla on kohonnut riski tulla kaltoinkohdelluksi. Tutkimus osoitti, että koulutus ja toimintakäytännöt eivät aina mahdollista varhaista puuttumista. Vain neljäsosa ammattilaisista oli saanut lapsen kaltoinkohtelun tunnistamiseen liittyvää koulutusta perusopinnoissaan, ja lisäkoulutusta aiheesta ilmoitti saaneensa kolmasosa vastaajista.
Vastaajista 43 prosenttia oli joskus epäillyt työssään kaltoinkohtelua, mutta vain puolet vastaajista oli tehnyt lakisääteisen lastensuojeluilmoituksen. Fyysisen pahoinpitelyn epäilyistä ainoastaan 12 prosenttia johti lainmukaiseen ilmoitukseen poliisille ja lastensuojeluun.
”Suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Suunterveyden ongelmat voivat paljastaa laajempia perheen haasteita, ja varhainen havainto voi käynnistää oikea-aikaisen tuen”, toteaa Alapulli.
”Jotta riskilapset tunnistettaisiin tehokkaammin, tarvitaan kaltoinkohtelun tunnistamiseen liittyvän koulutuksen vahvistamista sekä perus- että täydennyskoulutuksessa”, Alapulli jatkaa.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisylihammaslääkäri Heikki Alapulli, p. 050 427 0345, heikki.alapulli@hus.fi
HUS Pää- ja kaulakeskus
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Terapeutisk balans för långtidssjuka unga bevaras vid övergången till vuxensidan9.4.2026 08:37:05 EEST | Pressmeddelande
En nyligen färdigställd studie visar att övergången från den specialiserade sjukvården för barn till tjänster för vuxna gick bra för största delen av långtidssjuka unga. I synnerhet positiva vårdupplevelser och en välplanerad övergångsprocess stöder bevarad terapeutisk balans. Psykisk hälsa har en viktigare roll i övergångsskedet än man tidigare känt till.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle9.4.2026 08:37:05 EEST | Tiedote
Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
Disease control in young people with chronic conditions remains stable during transition to adult healthcare9.4.2026 08:37:05 EEST | Press release
A recently completed study shows that the transition of young people with chronic conditions from pediatric specialized healthcare to services for adults goes well for most of them. Positive experiences of care and a carefully planned transfer process in particular support the stability of disease control. Mental wellbeing plays a more important role in the transition phase than previously known.
Hjärnaneurysmens läge förutsäger dödligheten vid en hjärnblödning8.4.2026 08:38:10 EEST | Pressmeddelande
En internationell studie under ledning av HUS neurokirurgi avslöjade att hjärnaneurysmens läge har en betydande inverkan på prognosen för en livshotande hjärnblödning. I synnerhet rupterade aneurysm i bakre delen av skallen är förknippade med en stor risk för plötslig död.
Aivovaltimon pullistuman sijainti ennustaa aivoverenvuodon kuolleisuutta8.4.2026 08:38:10 EEST | Tiedote
HUSin neurokirurgian johtama kansainvälinen tutkimus paljasti, että aivovaltimon pullistuman sijainti vaikuttaa merkittävästi hengenvaarallisen aivoverenvuodon ennusteeseen. Erityisesti kallon takaosan puhjenneisiin aneurysmiin liittyy suurin äkkikuolemariski.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme