Suomen ympäristökeskus

Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja

9.4.2026 09:43:23 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Luonnontilaisten, ikärakenteeltaan vanhojen metsien hiilensidontakyvystä on saatu uutta tutkimustietoa. Havainnot osoittavat, että vanhoilla metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaajia.

Kesäinen kuva vanhasta havumetsästä. Sammalmättäiden päällä makaa kaatunut puunrunko, joka on lahonnut ja sammaloitunut.
Sammaloitunut lahopuu vanhassa metsässä. Esa Ylisuvanto / Adobe Stock

Luonnontilaiset, vanhat metsät ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan voimakkaan metsienkäytön vuoksi. Vanhojen metsien hiilensidontakykyyn kohdistuu paljon mielenkiintoa, mutta aiheesta on vähäisen tutkimuksen vuoksi ollut saatavilla niukasti tietoa. 

Tietovajetta täydentää tammikuussa European Journal of Forest Research -lehdessä julkaistu tutkimus (link.springer.com), jossa selvitetään pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sijaitsevien luonnontilaisten metsien puuston hiilivarastojen ja kasvun muutoksia. Tutkimuksen pääkirjoittaja on erikoistutkija Anu Akujärvi Suomen ympäristökeskuksesta.  

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, ja tutkimusaineisto kerättiin Luonnonvarakeskuksen perustamilta koealoilta. 

Hiili kertyy lahopuuhun 

Tutkimus osoittaa, että vaikka vanhoissa metsissä puuston kasvu on hidasta, kasvua ja hiilensidontaa tapahtuu edelleen. Vanhoissa metsissä hiiltä varastoituu erityisesti lahopuuhun. 

”Puuston kokonaiskasvu lisääntyi tutkituissa metsiköissä vuosien 1990–2019 aikana noin 10 prosenttia. Elossa olevien puiden hiilivarasto säilyi tutkimusjakson aikana vakaana, mutta lahopuun ja siihen varastoituneen hiilen määrä kasvoi voimakkaasti. Kuolleen puuaineksen hiilivarasto lähes kaksinkertaistui, mikä kasvatti kokonaispuuston hiilivarastoa noin 16 prosenttia”, kertoo Anu Akujärvi.  

"Kuollutta puuta kertyi metsiköihin enemmän kuin sitä hajosi. Siitä on hyötyä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tutkituissa metsissä olikin runsaasti suojeltavaa lajistoa”, Akujärvi jatkaa. 

Tutkimus perustuu puustoaineistoon, joka on kerätty vuosina 1990–2019 systemaattisesti 27 havupuuvaltaisesta, vanhasta metsiköstä. Seurantajakson alussa kohdemetsien nuorimmat metsiköt olivat 75–80-vuotiaita, metsiköiden keski-iän ollessa kuitenkin noin 140 vuotta. Viimeisen mittauksen aikaan tutkittavien metsien keski-ikä oli noin 160 vuotta. 

Luonnontilaisen metsän maaperä vahva hiilivarasto 

Samat 27 metsikköä olivat tutkimuksen kohteena Silva Fennica -lehdessä joulukuussa 2025 julkaistussa tutkimuksessa (silvafennica.fi), jossa vertailtiin luonnontilaisten ja käsiteltyjen metsien maaperän kykyä sitoa hiiltä ja typpeä. 

Tutkimuksessa vertailtiin vuonna 2021 kerättyjä maaperänäytteitä vuosina 2001–2003 samoilla koealoilla tehtyihin mittauksiin. Vertailu osoitti, että luonnontilaisten metsien maaperässä ei tapahtunut merkittäviä hiili- ja typpipitoisuuksien muutoksia mittausjaksojen välillä. 

“Tutkimus osoittaa, että luonnontilaisten metsien maaperä on pitkäaikainen ja kestävä hiilivarasto. Luonnontilaisten metsien hiilivarasto oli myös suurempi kuin talousmetsissä vastaavilla kasvupaikoilla. Metsien hiilensidontaa tuleekin tarkastella koko metsäekosysteemin tasolla siten, että puuston lisäksi huomioidaan myös aluskasvillisuus ja maaperä”, tiivistää yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista, tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta. 

Luonnontilaisten metsien hiilivarastoja tutkittu myös Ruotsissa 

Samaan aiheeseen liittyvä, luonnontilaisten metsien puuston ja maaperän hiilivarastoja käsittelevä tutkimus (science.org) valmistui hiljattain Ruotsissa. Siinä huomattiin, että luonnontilaisten metsien elävän puuston, kuolleen puun ja maaperän hiilivarastot olivat suuremmat kuin läheisissä talousmetsissä.  

Suomalaisessa maaperän hiiltä koskevassa tutkimuksessa havaitut erot luonnontilaisten ja käsiteltyjen metsien maaperän hiilivaraston koossa olivat pienempiä kuin Ruotsissa. Sen sijaan suomalaisessa luonnontilaisten metsien puuston hiilitasetta käsittelevässä tutkimuksessa havaittiin merkittävästi suurempi elävän ja kuolleen puuston hiilivarasto verrattuna ruotsalaisiin luonnonmetsiin. Ero selittyy todennäköisesti sillä, että Suomessa tutkitut luonnonmetsät olivat vanhoja, toisin kuin ruotsalaisen tutkimuksen kaikkia kehitysvaiheita sisältävät luonnonmetsät.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anu Akujärvi, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 426
etunimi.sukunimi(a)syke.fi

Martin Forsius, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 118
etunimi.sukunimi(a)syke.fi

Jukka-Pekka Ronkainen, viestintäasiantunija, Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 252 333
etunimi.sukunimi(a)syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande

Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.

Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye