Taloudellinen ahdinko ja yksinäisyys ajavat ukrainalaisperheitä takaisin rintama-alueille

Pelastakaa Lasten tuore kyselytutkimus osoittaa, että yhä useammat perheet palaavat rintamalinjojen läheisille alueille Harkovaan, Donetskiin, Hersoniin ja Sumyyn.

Kolme neljäsosaa haastatelluista 172 vanhemmasta ja huoltajasta kertoi, että oman kodin ja yhteisön ikävä sekä kokemus yksinäisyydestä paikoissa, joihin he olivat paenneet, vaikuttivat päätökseen palata vaarallisille alueille.

Lähes joka toinen vanhempi ja huoltaja kertoi palanneensa, koska heidän lapsensa olivat onnettomia, stressaantuneita tai yksinäisiä.

Noin 55 prosenttia vastaajista kertoi syyksi korkeat asumiskustannukset tai vaikeudet löytää työtä uudella alueella. Ukrainan turvallisemmilla alueilla asumiskustannukset voivat myös olla erittäin korkeita. Vuokrat vaihtelevat noin 140–300 euron välillä kuukaudessa, mikä vastaa usein koko kotitalouden kuukausituloja.

”Palatessamme tänne otimme riskin”

Volodymyr*, 47, pakeni maaliskuussa 2022 rintaman lähellä sijaitsevan Sumyn alueelta Lvivin alueelle vaimonsa ja seitsemänvuotiaan poikansa Bohdanin* kanssa. Volodymyr kamppaili työpaikan löytämisessä eikä hänellä ollut varaa omaan asuntoon, joten he asuivat ystävien luona.

Bohdan on vakavasti vammainen ja tarvitsee säännöllistä kuntoutusta, mutta tarvittavia palveluja ei ollut saatavilla heidän ollessaan paossa. Perheellä oli myös vaikeuksia asua yhdessä huoneessa ystäviensä asunnossa, joten kuukausien päästä he päättivät palata kotiin.

”Palatessamme tänne otimme riskin, koska kaupunkiamme pommitetaan jatkuvasti. […] Kuulemme jatkuvasti talomme yli lentävien droonien ääniä. Se häiritsee ja hermostuttaa meitä ja nukumme huonosti”, Volodymyr kertoo.

Paluu rintaman läheisyyteen kuormittaa lapsia Ukrainassa

Neljän vuoden täysimittaisen sodan jälkeen Ukrainassa on edelleen noin 3,4 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, kun taas 5,9 miljoonaa on hakenut turvaa ulkomailta.

Perheiden paluu rintama-alueille on heikentänyt lasten elinoloja. Pääsy laadukkaaseen koulutukseen on vaikeampaa, lapset eivät voi enää käydä itselleen tärkeissä paikoissa, kuten leikkipaikoissa, ja toistuvat ilmahälytykset sekä jatkuva sodan läheisyys lisäävät lasten psyykkistä kuormitusta.

Selvitys osoitti, että paluu rintaman läheisyyteen ei tuonut turvaa, vaikka arki osin helpottui.

Vaikka korkeita vuokria ei enää tarvinnut maksaa ja vanhat sosiaaliset verkostot olivat lähellä, monet vanhemmat ja huoltajat kertoivat vaikeuksista löytää turvallisia leikkipaikkoja. Kuitenkin lähes kahdeksan kymmenestä (77 %) 171:stä kyselyyn vastanneesta lapsesta sanoi, että ystävien saaminen oli helpompaa vanhalla kotipaikkakunnalla.

Selvitykseen haastatellut paikalliset lasten palveluiden tarjoajat sekä viranomaiset kertoivat, että kotiin paluu kuormitti lapsia niin voimakkaasti, että monet sairastuivat tavallista herkemmin pian muuton jälkeen. Samaan aikaan monet lapset turvautuivat selviytymiskeinoihin, kuten lisääntyneeseen netin ja sosiaalisen median käyttöön.

”Vaikka perheet saattavat löytää suhteellisen turvallisuuden paikoista, joihin heidät pakotettiin pakenemaan, monet huomaavat, etteivät he pysty selviytymään taloudellisesti kaukana tavanomaisista tulonlähteistään ja tukiverkostoistaan. Samalla he kaipaavat syvästi yhteisöjä, jotka he ovat jättäneet taakseen. Paluu sota-alueelle ei ole koskaan valinta, jonka kukaan tekisi kevyesti”, sanoo Pelastakaa Lasten Ukrainan maajohtaja Sonia Khush.

Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien. Sodan eskaloitumisen jälkeen järjestö on tavoittanut Ukrainassa yli 4,7 miljoonaa ihmistä, joista noin 1,9 miljoonaa on lapsia tarjoamalla hätäapua, tukemalla koulutusta ja lastensuojelua sekä tarjoamalla mielenterveystukea.

*Nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi