Selvitys: Velkajarrun edellyttämä sopeutus heikentää taloutta arvioitua enemmän – veronkorotuksilla pienimmät kielteiset vaikutukset
9.4.2026 10:30:00 EEST | Uuden talousajattelun keskus UTAK ry | Tiedote
Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) tuoreen ”Talouden turvavyö vai kasvun jarru?” -selvityksen mukaan julkisiin menoihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät Suomen taloutta oletettua enemmän ja pidempään. Ensi vaalikaudella finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämä sopeutus olisikin järkevintä tehdä pääosin veronkorotusten avulla. Lisäksi sopeutusten vastapainona tarvittaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevia investointitoimenpiteitä.
Selvityksen on laatinut UTAKin pääekonomisti Otto Kyyrönen. Raportin laskelmat on tehty Euroopan komission velkakestävyysanalyysimallilla, jota Kyyrönen on jatkokehitellyt sopeutuksen kaikkien vaikutuskanavien huomioimiseksi. UTAKin laskelmien lähtökohtana ovat ensi vaalikaudella tehtävät 9,7 miljardin euron nettosopeutukset, jotka vastaavat parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän 8–11 miljardin euron sopeutushaarukan keskiväliä.
”Noin 10 miljardin euron nettosopeutukset seuraavalla hallituskaudella eivät laskelmiemme mukaan onnistu taittamaan julkista velkasuhdetta. Samalla sopeutukset heikentävät BKT:n tasoa pitkäaikaisesti jopa noin 20 miljardilla eurolla”, Kyyrönen toteaa.
UTAKin mukaan sopeutusten vaaroja on valtiovarainministeriön arvioissa aliarvioitu, sillä ne eivät ota riittävästi huomioon suhdannesidonnaisten menojen kasvua, suhdannetilannetta tai leikkausten pitkäaikaisia kerrannaisvaikutuksia.
”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän: ne heikentävät kasvua eivätkä auta taittamaan julkista velkaa seuraavan hallituskauden aikana. Tämä johtaa siihen, että EU:n finanssipolitiikan säännöt ja velkajarrulaki määräävät jälleen uuden massiivisen sopeutuskuurin vuonna 2031 alkavalle hallituskaudelle”, Kyyrönen jatkaa.
UTAKin laskelmien mukaan julkinen velkasuhde saadaan kuitenkin taittumaan veronkorotusten ja investointitoimenpiteiden yhdistelmällä. Kahdeksan miljardin euron veronkorotukset yhdistettynä viiden miljardin euron julkisten investointien tai yhtä tehokkaiden yksityisten investointien tukitoimien lisäykseen riittäisivät saavuttamaan tavoitteen.
”Yhteisöverokannan korottaminen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen ovat esimerkkejä julkista taloutta vahvistavista veronkorotuksista, joilla ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun Suomessa. Investointeja pitäisi taas kohdentaa väyliin, julkiseen asuntotuotantoon, korkeakoulutukseen, pääomasijoituksiin ja vihreää siirtymää tukeviin selektiivisiin teollisuuspolitiikan toimenpiteisiin. Investoinnit elvyttäisivät talouskasvua heikossa suhdannetilanteessa”, Kyyrönen arvioi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KyyrönenPääekonomisti
Puh:0401680943otto.kyyronen@utak.fiLiitteet
Uuden talousajattelun keskus
Uuden talousajattelun keskus (UTAK) on progressiivinen ajatuspaja, jonka pyrkimyksenä on keynesiläisen hyvinvointivaltion päivittäminen 2020-luvulle. UTAKin yhteiskunnallisia tavoitteita ovat demokratia, täystyöllisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä pienet varallisuus- ja tuloerot.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Uuden talousajattelun keskus UTAK ry
Julkistus: Ensi vaalikauden sopeutusten vaikutukset kasvuun ja julkiseen velkaan7.4.2026 10:38:07 EEST | Kutsu
Seuraavalle hallituskaudelle suunnitellaan historiallisesti poikkeuksellisia 8–11 miljardin euron säästötoimia. Säästöt esitetään julkisuudessa välttämättöminä, mutta niiden seurauksista ei ole toistaiseksi esitetty juuri minkäänlaisia arvioita. Uuden talousajattelun keskuksen 9.4. julkistettavan raportin myötä tilanteeseen tulee muutos.
UTAK: Valtion omaisuutta myytävä miljardeilla, jos finanssipolitiikan sääntöihin ei saada helpotuksia6.3.2026 12:19:14 EET | Tiedote
Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa sekä SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vaativat uudessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä ilmestyneessä artikkelissaan muutoksia Suomen talouspolitiikkaa ohjaavaan säännöstöön.
Otto Kyyrönen UTAKin pääekonomistiksi2.2.2026 11:26:11 EET | Tiedote
Uuden talousajattelun keskuksen uudeksi pääekonomistiksi on valittu Otto Kyyrönen. Kyyrönen siirtyy UTAKiin SOSTEn pääekonomistin paikalta. UTAKissa Kyyrönen vastaa finanssipolitiikan analyysityöstä yhdessä toiminnanjohtaja Lauri Holapan kanssa.
Velkajarrulaki – kohti ikuista talouskuria?3.9.2025 11:46:08 EEST | Kutsu
Uuden talousajattelun keskuksen 4.9. tilaisuudessa velkajarrusta keskustelevat UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Elina Aaltio ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Seppo Orjasniemi.
UTAK: Velkajarruesityksen hyväksyminen olisi vakava virhe27.8.2025 13:16:35 EEST | Tiedote
Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) toiminnanjohtaja Lauri Holappa pitää hallituksen esitystä kansalliseksi velkajarruksi epärealistisena ja huonosti perusteltuna. Velkajarrun kokonaisyhteiskunnallisista vaikutuksista ei ole vielä käyty julkista keskustelua. Holappa tarttuu hallituksen esityksen keskeisiin ongelmakohtiin lausunnossaan velkajarrusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme