Kehysriihessä on kaikki edellytykset vahvistaa Suomen kasvua – FA esittää hallitukselle neljää täsmätoimea vaurautta ja kasvua edistämään

Pääministeri Orpon hallitus kokoontuu huhtikuun puolivälin jälkeen vaalikauden viimeiseen kehysriiheen. Kyseessä on yksi hallituksen viimeisistä tilaisuuksista tehdä päätöksiä, joilla Suomen talous kammetaan kasvu-uralle. FA esittää kehysriiheen neljää täsmätoimea, joilla voidaan kasvattaa suomalaisten vaurautta ja vauhdittaa Suomeen suuntautuvia investointeja, jotka osaltaan tuovat lisää verotuloja.

1. Rahastojen osuudenomistajarekisterien ylläpito sallittava hajautetusti

FA esittää muutoksia rahastolainsäädäntöön siten, että osuudenomistajarekisterin pitäminen hajautetusti mahdollistetaan muun Euroopan tapaan myös Suomessa. Jo nyt Suomessa on tarjolla runsaasti ulkomaisia rahastoja, jotka toimivat hajautetulla mallilla. Tavoitteena on, että kotimaiset rahastot voivat kasvaa ja kilpailla kansainvälisillä markkinoilla siten, että liiketoiminta, osaaminen ja verokertymä pysyvät Suomessa.

”Kilpailukykyinen rahastoala ja nykyaikainen lainsäädäntö houkuttelevat suomalaisiin rahastoihin ja Suomeen sijoituksia myös ulkomailta. Rahastot ovat vientituote siinä missä jäänmurtajatkin. Jos rahastot siirtyvät pois Suomesta, katoavat myös niiden tuottamat työpaikat ja veroeurot”, huomauttaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

2. Rahastot osakesäästötileille

Toiseksi Finanssiala kannattaa osakesäästötilin laajentamista rahastoihin. Laajennus tekisi sijoittamisesta suoraviivaisempaa ja tukisi erityisesti pitkäjänteistä säästämistä ja järkevää hajauttamista myös silloin, kun sijoitettavat summat ovat pieniä. Ahosniemi muistuttaa, että mukaan on välttämätöntä ottaa kaikki rahastot niiden toimintamuodosta riippumatta – ei vain pörssinoteerattuja ETF-rahastoja, jotka ovat pääasiassa ulkomaisia. Samalla mahdollisuus osakesäästötilin tarjoamiseen on ulotettava myös rahastoyhtiöihin. Muutokset lisäisivät asiakkaiden vaihtoehtoja ja kilpailua.

3. ASP-lainan ehtoja rukattava

Kolmanneksi FA esittää vauhtia asuntomarkkinoihin keventämällä ASP-lainan ehtoja: vähimmäisomasäästöosuus on laskettava viiteen prosenttiin ja vaadittu säästöaika lyhennettävä yhteen vuoteen. Ahosniemen mukaan muutos ei olisi valtiolle kallis mutta helpottaisi ensiasunnon ostajien pääsyä markkinoille ja vauhdittaisi asuntokauppaa.

”Nykyisessä markkinatilanteessa on otettava käyttöön sellaisia keinoja, joilla on mahdollisuus sysätä asuntokauppaa liikkeelle. Muutokset ASPiin olisivat tällaisia, sillä ensiasunnon kauppa vaikuttaa usein suoraan muuhunkin asuntojen vaihdantaan asuntomarkkinoilla, kun pienemmän asunnon hankkiminen käynnistää useamman asunnon myynnin ketjun.”

4. Valvojat miettimään rahoitusvakauden lisäksi kasvun näkökulmaa

Sekä finanssialalta että hallituksen riveistä on kuultu kritiikkiä finanssikriisin jälkeen paisuneesta rahoitusmarkkinasääntelystä, joka on paikoin esteenä jopa talouskasvulle. Ahosniemen mukaan lainsäädännön lisäksi finanssialan toimintamahdollisuuksia rajoittavat valvojien tiukat ohjeet ja suositukset.

”Lainsäädännön ja valvojien antaman alemman asteisen sääntelyn yhteisvaikutuksena meillä on todella vakavarainen finanssisektori, mutta samalla sääntely kaventaa alan mahdollisuuksia ottaa riskiä ja siten rahoittaa talouskasvua . Tilanteeseen on saatava muutos aikaan.”

Neljäntenä toimenaan FA ehdottaakin, että finanssivalvojien niin kotimaassa kuin EU:ssa tulisi ottaa huomioon, miten niiden päätökset vaikuttavat rahoitusvakauden lisäksi finanssialan mahdollisuuksiin rahoittaa ja tukea talouden kasvua.

”Tarvitsemme päätöksiä, jotka madaltavat kynnystä investoida Suomeen, helpottavat investointien rahoittamista ja samalla vahvistavat kotitalouksien mahdollisuuksia vaurastua. Nyt on viimeinen hetki kääntää katse kasvuun”, Ahosniemi muistuttaa.