YKA ehdottaa työeläkemaksualennusta vastavalmistuneen palkkaamisesta

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n vuosittaisen työmarkkinatutkimuksen tuoreet tulokset paljastavat karuja lukuja vastavalmistuneiden työllisyystilanteesta: vuonna 2025 vastavalmistuneista vastaajista työttömänä oli vastaushetkellä 18 %. Vielä vuonna 2022 vastaava osuus oli 4 %. YKAn koko jäsenistön työttömyysaste oli kyselyhetkellä loppuvuodesta 2025 noin 7 %.  

YKAn luvut ovat linjassa kansallisen kehityksen kanssa. Akava Worksin Työttömyys- ja lomautuskatsauksen (2/2026) mukaan vuoden sisällä valmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on vuonna 2026 jatkanut ripeää kasvuaan kaikilla aloilla. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan 70 % nuorista kokee paineita työn saamisesta. Epävarmuus työllistymisestä on barometrin mukaan lisääntynyt nuorilla huomattavasti.  

Tilanteen ratkaisemiseksi on tarjottu vuoden alusta työnantajille kohdistettua nuorten työllistymisseteliä, joka kattaa puolet nuorten palkasta puolen vuoden ajalta.  

“Sinänsä tarpeellisen työllistymissetelin heikkous on, että korkeakoulutetun nuoren työllistämiseen voi saada yleensä tukea vasta sitten, kun nuori on ollut työttömänä vähintään puoli vuotta. Lisäksi tuki on kohdistettu vain yrityksille”, toteaa YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.  

YKAssa kannetaan erityistä huolta korkeakoulutettujen nuorten työttömyysjaksojen pidentymisestä. Siksi Pöyhönen ehdottaakin mallia, jossa palkan työeläke- ja sosiaalivakuutusmaksut puolitettaisiin vuodeksi, kun palkataan korkeakoulusta vuoden sisällä valmistunut alle 30-vuotias. Kannustin olisi kohdennettu ja määräaikainen.  

“Paitsi yksilön itsensä, koko yhteiskunnan kannalta olisi nyt tärkeää katkaista kasvava nuorisotyöttömyys ja kääntää kaikki kivet saadaksemme vastavalmistuneet työelämään mahdollisimman nopeasti. Työeläkemaksuissa kannattaa joustaa, jos sen turvin nuori saadaan kiinni työelämään.” 

Pöyhösen mukaan uskottava eläkejärjestelmä edellyttää, että ihmiset pääsevät työuralle, sillä eläkettä ei kerry, jos ei työllisty. 

YKAn ehdottamassa mallissa eläkemaksuista jäisi saamatta arviolta alun toistakymmentä miljoonaa. Kokonaiseläkekertymä nuoren eläkkeeseen olisi noin prosentin pienempi, mutta tämä kompensoituisi lopulta työuran pidentyessä.  

“Lisäksi on todennäköistä, että työuran pidentyminen alkupäästä vaikuttaisi positiivisesti elinkaaren aikaiseen palkkakehitykseen. Tämä on sekä työllistyvän nuoren että valtion etu”, Pöyhönen toteaa.  

Yhteiskunta menettää merkittävän osan koulutusinvestointiensa tuotosta, kun korkeakoulutettujen osaaminen jää hyödyntämättä. Viivästynyt työllistyminen voi nakertaa ainakin hetkellisesti nuoren ansiotasoa, johtaa koulutusta vastaamattomiin töihin tai pahimmillaan jopa kokonaan työmarkkinoilta syrjäytymiseen.  

“Nyt näyttää siltä, että pidemmällä ajalla tarkasteltuna korkeakoulutetut nuoret eivät jää pysyvästi jälkeen edeltävien sukupolvien elinkaaren tulokehityksestä. Pidetään huolta siitä, että näin todella tapahtuu”, Pöyhönen sanoo. 

Esimerkkilaskelma 

3 670 € – vastavalmistuneen ykalaisen mediaanipalkka 

627,57 € – työnantajamaksu normaalisti (17,1 %) 
267,91 € – palkansaajamaksu normaalisti (7,3 %) 
55,05 € – eläkekertymä normaalisti (1,5 %) 

YKAn ehdottamassa mallissa (ensimmäisen vuoden aikana): 

313,79 € – työnantajamaksut (8,55 %) 
133,96 € – palkansaajamaksu (3,65 %) 
27,53 € – eläkekertymä (0,75 %) 

50 % – työeläkemaksujen pienentyminen ensimmäisen vuoden ajalta 

“Eläkettä kertyisi ensimmäisen vuoden osalta vähemmän ja se vaikuttaisi eläkekertymään vajaa 30 euroa. On kuitenkin huomattava, että jos nuoren työura lähtee ehdottamamme mallin ansiosta vauhdikkaammin liikkeelle, vaikuttaa se todennäköisesti positiivisesti palkkakehitykseen. Näin ollen eläkekertymä on koko työuran ajalta lopulta suurempi, kuin se muuten olisi ollut.” – Simo Pöyhönen, YKAn toiminnanjohtaja 

YKAn työmarkkinatutkimus 2025 

Kysely lähetettiin lokakuussa 2025 kaikille niille YKAn 10 002 työmarkkinoilla olevalle jäsenelle, joiden sähköpostiosoite oli jäsenrekisterissä. Kysely toteutettiin verkkokyselylomakkeella. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 2 405, vastausaktiivisuudeksi muodostui 24 %.  

Keskeisiä tuloksia: 

• Talouden suhdanteet heijastuvat vastavalmistuneiden työllisyyteen erityisen vahvasti. Vuoden 2025 kyselyn vastavalmistuneista vastaajista oli työttömänä vastaushetkellä 18 %. 

• Toisaalta alle 30-vuotiaiden ryhmässä 59 %:lla oli ollut työtä jo valmistumishetkellä. Vuoden kuluttua valmistumisesta vain kolme prosenttia tästä ikäryhmästä oli ollut edelleen vailla työtä. Valmistumishetkellä työtä saaneiden tai jo sitä ennen työllistyneiden osuus on pysytellyt 60 % tuntumassa vuodesta toiseen. Lukujen valossa positiivista tilannetta selittää osaltaan varmasti valmistumisen ajoittaminen työllistymisen yhteyteen, mikä ei heikossa taloussuhdanteessa ole varmastikaan huono toimintamalli. 

• Ykalaisten kuukausiansioiden bruttomediaani oli 4 800 € ja bruttokeskiarvo 5 020 €. Palkkojen kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea liittojen neuvottelemat sopimuskorotukset.  

• Valtiosektori työllistää edelleen määrällisesti eniten ykalaisia. Valtiolla työskentelevien osuus on 32 %, kuntien, hyvinvointialueiden ja HUSin osuus 24 % ja yritysten 14 %. Järjestöt ja säätiöt työllistävät 16 % ykalaisista sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut 12 %.  

Tutustu koko raporttiin