Minja Koskela: Orpon hallituskausi on osoittanut, että leikkauspolitiikka ei toimi

Koskela muistuttaa, että tällä hetkellä Suomi häviää verrokkimaille kaikilla keskeisillä mittareilla: Työttömyysluvut huutavat punaisella. Talous sakkaa. Velkaantuminen ei taitu. Suomalaisten köyhyys pahenee. Asunnottomuus on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

– Kaikista tärkein mittari hallituksen talouspolitiikan onnistumiselle on kuitenkin se, miten suomalaiset pärjäävät. Tällä mittarilla hallituksen epäonnistuminen on erityisen vahingollista. Orpo–Purran oikeistohallitus ei ole rohkea uudistaja, vaan vanhojen virheiden toistaja. Siksi se joutaa mennä, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan talouskasvu sakkaa ja velkasuhde kasvaa, kun kotitalouksilla ei ole luottamusta talouteen. Mikäli hallitus haluaisi todella puuttua velkaantumiseen, valtion taloutta rapauttava ja dynaamisilta vaikutuksiltaan tehoton yhteisöveroale pitäisi perua.

– Tämä hallituskausi on osoittanut, että leikkauspolitiikka ei toimi. Toistuvat leikkaukset sosiaaliturvaan, ihmisten palveluihin ja pienituloisten toimeentuloon ovat pitkittäneet matalasuhdannetta ja luoneet syöksykierteen, jossa köyhillä ei ole rahaa, mitä kuluttaa, ja muut eivät uskalla kuluttaa, Koskela sanoo.

Koskela katsoo, että Orpo–Purran oikeistohallitus on epäonnistunut kaikissa omissa talouspoliittisissa tavoitteissaan. Oikeistohallituksen karu perintö tuleekin olemaan tulonjaon muokkaaminen rikkaita ja suuryrityksiä suosivaksi.

– On talouspoliittisesti kestämätöntä ja inhimillisesti hävytöntä jakaa hyväosaisille verohelpotuksia samaan aikaan, kun terveyskeskusmaksuja nostetaan. On epärehellistä puhua velkaantumisen taittamisesta samalla, kun valtion tulopohjaa rapautetaan tietoisilla poliittisilla päätöksillä. Hallitus ei voi mennä globaalien kriisien tai Sanna Marinin selän taakse piiloon omia päätöksiään, jotka ovat aiheuttaneet Suomen talouteen noidankehän, Koskela sanoo.

Koskela muistuttaa, että pienituloisilta leikkaaminen on hallitukselta tietoinen arvovalinta. Leikkauspolitiikalle on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja.

– Olisi kohtuullista osallistaa myös kaikkein rikkaimpia suomalaisia. Yhteisöveroale pitäisi perua, varallisuusvero palauttaa miljoonaomistuksille, listaamattomien yhtiöiden hyödytön osinkoverohuojennus poistaa ja suojaosat palauttaa työnteon helpottamiseksi, hän sanoo.

Puheensa lopuksi Koskela kannatti kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (sd.) epäluottamusehdotusta hallitukselle.

___

Minja Koskelan ryhmäpuhe 12.5.2026:

Arvoisa puhemies,

Oppositio on tehnyt hallitukselle useita välikysymyksiä epäonnistuneesta työllisyydenhoidosta, huonosta taloustilanteesta ja köyhyyden lisääntymisestä. Välikysymysten suuri määrä johtuu siitä, että Orpo-Purran oikeistohallitus on epäonnistunut kaikissa omissa tavoitteissaan. Nyt piti olla oikea aika lopettaa velaksi eläminen ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Sen sijaan velka kasvaa ja työpaikkoja on entistä vaikeampi löytää.

Lisäksi hallitus on pettänyt lupauksen tasa-arvosta ja turvaverkosta, jonka hyvinvointivaltio on suomalaisille tähän saakka tarjonnut.

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi häviää tällä hetkellä verrokeilleen kaikilla keskeisillä mittareilla. Työttömyysluvut huutavat punaisella. Talous sakkaa. Velkaantuminen ei taitu.

Kaikista tärkein mittari hallituksen talouspolitiikan onnistumiselle on kuitenkin se, miten suomalaiset pärjäävät. Tällä mittarilla hallituksen epäonnistuminen on erityisen vahingollista.

Helsingin Sanomat julkaisi eilen artikkelin asunnottomuudesta. Artikkelista käy ilmi se, mitä me oppositiossa olemme hallituksen kuuroille korville toistelleet väsymiseen saakka: Asunnottomuuden määrä on lähtenyt Suomessa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen kasvuun ja on noussut jo toista vuotta peräkkäin. Orpon hallitus on luvannut poistaa pitkäaikaisasunnottomuuden vuoteen 2027 mennessä, mutta tämäkin lupaus on nyt syöty, sillä pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi viime vuonna 29 prosenttia suhteessa edellisvuoteen. Syitä asunnottomuuden kasvulle luetellaan Varken tuoreessa raportissa, ja niitä ovat muun muassa sosiaaliturvan leikkaukset, työttömyys, talousvaikeudet sekä epäsuhta vuokratason ja Kelan hyväksymien asumismenojen välillä. Hallitus on kiristänyt asumismenojen korvaamista, leikannut asumistukea, poistanut suojaosat ja antaa työttömyyskriisin rehottaa. Hesarin haastattelema asunnottomaksi jäänyt nainen tiivisti asian näin: “Piti valita, että vuokraa vai lääkkeitä ja ruokaa.” Orpo-Purran Suomessa tämä on yhä useamman ihmisen arkea.

Arvoisa puhemies,

tämän hallituksen erittäin karu ja erittäin tietoisesti toteutettu talouspoliittinen perintö tulee olemaan tulonjaon muokkaaminen rikkaita ja suuryrityksiä suosivaksi. On talouspoliittisesti kestämätöntä ja inhimillisesti hävytöntä jakaa hyväosaisille veroaleja samaan aikaan, kun terveyskeskusmaksuja nostetaan ja sairastamisen kuluja kasvatetaan. Tämä yhtälö saa minut kyseenalaistamaan hallituksen vilpittömyyden, mitä tulee lupauksiin velkaantumisen taittamisesta. Mikäli velkaantumiseen haluttaisiin oikeasti puuttua, valtion taloutta rapauttava ja dynaamisilta vaikutuksiltaan tehoton yhteisöveroale peruttaisiin. On yksinkertaisesti epärehellistä puhua velkaantumisen taittamisesta samalla, kun valtion tulopohjaa rapautetaan tietoisilla poliittisilla päätöksillä.

Tämä hallituskausi onkin osoittanut, että leikkauspolitiikka ei toimi! Toistuvat leikkaukset sosiaaliturvaan, ihmisten palveluihin ja pienituloisten toimeentuloon on pitkittänyt matalasuhdannetta ja luonut syksykierteen, jossa köyhillä ei ole rahaa, mitä kuluttaa, ja muut eivät uskalla kuluttaa. Kun kotitalouksilla ei ole luottamusta talouteen, kasvu sakkaa ja velkasuhde kasvaa. Tätä seikkaa hallitus on pyrkinyt kiertelemään syytöksillä, joita on esitetty milloin Marinin hallitukselle ja milloin maailmantilanteelle. On kuitenkin selvää, että Orpo-Purran hallitus ei voi mennä globaalien kriisien tai Sanna Marinin selän taakse piiloon omia päätöksiään, jotka ovat aiheuttaneet Suomen talouteen kielteisen noidankehän.

Arvoisa puhemies,

vaikka hallitus mielellään toistelee, että leikkaaminen on pakko, niin leikkauspolitiikalle on toden totta olemassa vaihtoehtoja. Sen sijaan, että nostetaan soten asiakasmaksuja ja leikataan ihmisten toimeentulosta, olisi kohtuullista osallistaa kaikkein rikkaimpia suomalaisia. Yhteisöveroale pitäisi perua, varallisuusvero palauttaa miljoonaomistuksille, listaamattomien yhtiöiden hyödytön osinkoverohuojennus poistaa ja suojaosat palauttaa työnteon helpottamiseksi. Samalla on syytä muistaa, että hallituksen poliittiset valinnat ovat kirjaimellisesti valintoja – köyhiltä leikkaaminen ei ole oikeistohallitukselle vaikea päätös, vaan tietoinen arvovalinta. Jos hallituksella olisi piirun vertaa rohkeutta, se puuttuisi omien eturyhmien etuuksiin 90-luvun laman haitallisen politiikan kopioimisen sijaan.

Arvoisa puhemies,

Orpo-Purran oikeistohallitus ei ole rohkea uudistaja, vaan vanhojen virheiden toistaja. Siksi se joutaa mennä ja tehdä tilaa progressiivisemmille voimille. Kannatan edustaja Tuppuraisen tekemää epäluottamusehdotusta.