Rakennuskoneala uskoo tulevaisuuteen - hybriditeknologiasta ja infrarakentamisesta haasteita ja mahdollisuuksia

"Kaikesta näkee, että konekauppa uskoo tulevaisuuteen. Tämän vuoden odotukset ovat kääntyneet varovaisen positiivisiksi, vaikka viime vuosina on kärsitty taantuman vaikutuksista ja myynti on ollut alhaisimmalla tasolla lähes 10 vuoteen”, kertoo tapahtuman toimeksiantajan Rakennuskonealan Näyttely-Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Lappalainen. "Alkuvuosi oli hiljainen, mutta toinen kvartaali yllätti positiivisesti ja nosti koko vuoden kumulatiivisen myynnin lähelle edellisen vuoden tasoa.  Mikäli sama positiivinen vire jatkuu nyt, kun synkimmät taantumapuheet alkavat olla takana, niin onnistuminen loppuvuonna voi tehdä vuodesta 2013 konekauppaan kasvuvuoden."

Hybriditeknologia vahvasti esillä Maxpossa

Maxpossa on esillä ennätysmäärä uutuuksia. "Tämä vuosi on konemyyjille haastava vuosi. Moottoriteknologia ottaa askeleita kohti puhtaampia teknologioita, mm. hybridimoottoreita tulee koneisiin. Useat valmistajat tuovat samaan aikaan uusia malleja markkinoille. Paljon muutoksia tulee lyhyessä ajassa. Hinnat nousevat uuden teknologian myötä ja koneista huolehtiminen sekä määräaikaishuoltojen tekeminen ajallaan korostuu. Tämä asettaa haasteita markkinoille, niin myyjille kuin käyttäjillekin.  Päästöjen vähentäminen lienee kuitenkin kaikkien hyväksymä tavoite tulevaisuudelle", toteaa Lappalainen.

Koneiden käyttöaste lähes edellisten vuosien tasolla

”Kuluneena kesäkautena työtä infra-alalla  on ollut kohtuullisen hyvin. Koneiden käyttöaste oli lähes kahden edellisen vuoden tasolla 85 %:ssa. Viime talvikautena maarakentamisen määrä supistui kuitenkin Tilastokeskuksen mukaan noin 10 % vuoden takaisesta. Koko vuoden saldo näyttää menevän keväisen ennakoinnin mukaan selvästi miinukselle.  Tuleva talvikausi näyttää hyvin alavireiseltä, sillä kuntien mahdollisuutta pitää kiinni investointisuunnitelmista epäillään. Kilpailun kireydestä johtuvan urakkahintojen laskun ohella erityinen huoli on maksuaikojen kohtuuton pidentyminen, joka rassaa erityisesti aliurakoitsijoita. Onneksi kuitenkin kustannusten nousu on taittunut viime kuukausina alle yleisen inflaation”, kertoo INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö alan tilanteesta. 

Infrarakentaminen tarvitsee euroja, sitova investointiohjelma auttaisi

Syrjö on erityisen huolissaan  infran pitkäaikaisesta rahoituksesta.  ”Budjettiriihessä infra-asiat jäivät oikeasti aika heikolle. Perusväylänpitoon satsataan 44 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna, mutta samaan hengenvetoon investoinneista niistetään yli 100 milj. euroa. Tälle vuodelle tuli kyllä lisätalousarviossa 25 milj. euroa perusväylänpitoon ja 200 milj. euroa Finnavian pääomittamiseen, mitkä ovat toki hyviä asioita.” Syrjön mielestä yli  vaalikausien ulottuva sitova investointiohjelma, joka maalaisi Suomen elinkeinoelämän logistisen näkymän pitkälle tulevaisuuteen, olisi nyt tarpeen. ”Suuret väyläinvestoinnit myös kiihdyttävät kaikkea rakentamista alueella, joten infra-alan kannalta niillä olisi entistäkin suurempi positiivinen vaikutus. Kunnat, kaupungit ja yksityiset investoisivat tietäen, että alueen logistiikka paranee.” Yhtenä mahdollisuutena Syrjö näkee budjettirahoituksen ulkopuolisten rahoitusmallien käytön. ”Olisi hienoa nähdä, että tällä viikolla uutisoidut tienkäyttömaksut kohdistettaisiin tulevaisuudessa infrarahastoon, josta valtio voisi budjettikehyksen estämättä toteuttaa koko yhteiskuntaa hyödyttäviä investointeja

Suomen tieverkosto kaipaa kunnostusta

Suomen logistista kilpailukykyä parannetaan nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja.  Asetus astuu voimaan 1.10.2013 ja sen jälkeen entistä  raskaammat ajoneuvot rasittavat tieverkostoa. ” Asiantuntija-arvioiden mukaan väyläverkostolle tarvitaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana 40-45 milj. euron vuosittaiset lisäpanostukset, jotta mittojen ja massojen noususta saatavat hyödyt täysimääräisesti realisoituisivat. Hyödyiksi on laskettu 155 – 255 milj. euroa vuodessa, joten hyöty-kustannussuhde on kyllä kohdallaan. Jos tuota 40-45 milj. euroa ei valtiolta vuosittain löydy, eivät hyödytkään realisoidu”, kertoo Syrjö. ”Asia on kuntapuolelle oikeastaan vieläkin isompi ja hankalampi asia kuin valtiolle. Myös kunnilla raha on tiukassa ja käytännössä monet raskaat kuljetukset käyttäisivät kuntien katuverkkoa, jota ei ole mitoitettu kestämään suuria painoja. Otetaan esimerkiksi vaikkapa omakotirakentaminen, jossa täyttöihin tarvittava kiviaines on ajettava pieniä asuntokatuja myöten omakotitonteille. Jos kadut eivät kestä täyttä kuormaa, on kiviainekset tuotava puolityhjillä autoilla, eivätkä ajatellut hyödyt pääse realisoitumaan.”

Infran rakentajat Maxpossa

Maxpossa esitellään maarakennus-, ympäristönhoito-, tie- ja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita kaikissa kokoluokissa. Maxpo-messut järjestää Suomen Messut toimeksiantajanaan Rakennuskonealan Näyttely-yhdistys ry. Edellinen Maxpo vuonna 2011 houkutteli paikalle lähes 14 000 kävijää. Maxpo-messut ovat avoinna: to-pe 5.–6.9. klo 9–17 ja la 7.9. klo 9–16 Hyvinkään lentokentällä (Lentokentäntie 50) Sisäänpääsy kutsukortilla tai pääsylipulla (10 e). Alle 15-vuotiaat veloituksetta aikuisen seurassa. Opiskelijat ja opettajat pääsevät messuille veloituksetta opiskelijapäivänä torstaina 5.9. esittämällä sisäänkäynnillä opiskelijakutsun sekä opiskelijakortin tai muun todistuksen opiskelusta.

Sisäänkäynti Maxpo-messualueelle Pohjoisen kehätien kautta. Taksitolppa löytyy pääportin ulkopuolelta. Pysäköinti on maksuton. www.maxpo.fi