Erityisratkaisut ja hallintorajat ylittävä yhteistyö tärkeitä kielellisten oikeuksien turvaamiseksi

Raportti osoittaa, että elinkeinorakenne, muuttoliike ja huoltosuhde ovat niitä tekijöitä, joiden osalta kaksikieliset alueet poikkeavat eniten koko maan tilanteesta. Samat tekijät aiheuttavat suurimmat erot kaksikielisten kuntien välillä, ja erot ovat yleensä epäedullisia niille kunnille, joissa on ruotsinkielinen enemmistö. Ennusteiden mukaan erot tulevat edelleen kasvamaan. 

- Yhteydet eri taloudellisten tekijöiden välillä ovat vahvistuneet. Tämä tarkoittaa, että tilanne polarisoituu myös kaksikielisillä alueilla: vahvemman taloudellisen kantokyvyn kunnat vahvistuvat, heikot heikkenevät, Stefan Sjöblom analysoi.

- Uudistukset ja taloussuhdanteet vaikuttavat eri kunnissa hyvin eri tavoin, ja sen vuoksi kunnilla on jatkossakin hyvin erilaiset edellytykset selviytyä kielellisten palvelujen järjestämisestä.

Raportilla suuri merkitys tulevien uudistusten kannalta

Raportissa Splittring och handlingskraft analysoidaan vuosina 2007–2012 toteutetun Paras-uudistuksen kielellisiä vaikutuksia ja pohditaan eri keinoja vahvistaa kielellisiä oikeuksia kaksikielisissä kunnissa. Raportti on julkaistu Hallinnollisten ratkaisujen kielelliset vaikutukset -hankkeen (SpråKon) puitteissa. Raportti on myös osa Kuntaliiton koordinoimaa ARTTU-arviointitutkimusohjelmaa, jonka avulla on seurattu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin.

Johtaja Kristina Wikberg Kuntaliitosta on tyytyväinen raporttiin ja katsoo, että se tulee huomioida tulevaisuutta suunniteltaessa.

- Hallitusohjelmassa ja ministereiden lausunnoissa on tähän asti luvattu kiinnittää huomiota ruotsin kieltä koskeviin kysymyksiin rakenneuudistuksia toteutettaessa. SpråKon-raportti on hyvä työväline, joka soveltuu hyvin käytettäväksi apuna suunniteltaessa kielellisten palvelujen järjestämistä, Wikberg sanoo.

Yhteistyökyvyllä on suuri merkitys kieliä koskevissa ratkaisuissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat pärjänneet hyvin verrattuna liitoskuntiin ja niihin kuntiin, joihin kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole vaikuttanut. SpråKon-raportti osoittaa, että yhteistoiminta-alueilla palvelut on usein järjestetty uudelleen muita alueita nopeammin.

- Uudistuksia edeltäneellä yhteistyöperinteellä on suuri merkitys. Siitä riippumatta, minkälaisia tulevaisuuden rakenteelliset ratkaisut ovat, yhteistyökyky joutuu tulevaisuudessa aikaisempaa kovemmalle koetukselle, myös silloin, kun uusissa kunnissa haetaan toimivia ratkaisuja kielellisten palvelujen järjestämiseksi, Sjöblom sanoo.

Kielikysymyksiä varten muodostettujen erityisyksikköjen avulla kielelliset palvelut turvataan parhaiten, koska siten asia voidaan parhaiten vastuuttaa organisaatiossa. Tämä pätee riippumatta siitä, millaisista kielivähemmistöistä kulloisessakin tapauksessa on kyse.

- Kielellisten palvelujen järjestämisessä pitäisi ylipäätään kokeilla enemmän erityisratkaisuja, hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja vaihtoehtoisia järjestämistapoja, sanoo Sjöblom.

- Se on tärkeää myös siksi, että taloudellisen kehityksen vuoksi kunnat joutuvat tulevaisuudessa priorisoimaan eri palvelujen välillä aivan toisella tavalla kuin aiemmin.

Kielikeskustelu ei tavoita todellisia ongelmia

Sjöblomin näkemyksen mukaan kielikeskustelu on tähän asti painottunut liiaksi hallinnollisiin ja oikeudellisiin kysymyksiin eikä siksi ole tarttunut todellisiin ongelmiin.

- On kyse siitä, että hallintorakenteet eivät pysty tarpeeksi tehokkaasti reagoimaan niihin hyvin erilaisiin tarpeisiin ja ongelmiin, joita ilmenee kaupunkien keskustoissa, muuttotappiosta kärsivillä haja-asutusalueilla tai kaupunkien ja maaseudun välisillä raja-alueilla. Samaan aikaan kuntien sisällä on yhä suurempia eroja, erityisesti suurissa kaupungeissa, Sjöblom sanoo.

Sjöblomin mukaan ainoa keino hallita tämän kaltaisia ongelmia on sallia tarpeeksi suuri vaihtelu kunnallisissa rakenteissa toimintavapautta lisäämällä ja kuntien tehtäviä vähentämällä.

Lisätietoja:
professori Stefan Sjöblom, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto, p. 050 594 2063
johtaja Kristina Wikberg, Kuntaliitto, p. 050 3780 466
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634 (ARTTU-ohjelma kokonaisuudessaan)

Raportti Splittring och handlingskraft. De svensk- och tvåspråkiga kommunerna i strukturreformen on julkaistu Hallinnollisten ratkaisujen kielelliset vaikutukset -hankkeen (SpråKon) puitteissa. SpråKon on Svenska kulturfondenin rahoittama Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivan Svenska social- och kommunalhögskolanin ja Åbo Akademin yhteistyöhanke. Hanke on mukana myös Kuntaliiton kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa.