Itämeren suojelun ekonomian professoriksi Kari Hyytiäinen

Yliopistolle Kari Hyytiäinen siirtyi MTT:ltä, missä hän työskenteli Itämeri-asioiden parissa viiden vuoden ajan muun muassa BalticSTERN-verkostossa.  Koulutukseltaan Hyytiäinen on metsänhoitaja.

Kolmivuotisen pestinsä aikana Hyytiäinen haluaa tuoda esiin tietoa, jota voidaan käyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena Itämeren suojelua ja sen kustannuksia koskevissa asioissa niin Suomessa kuin kansainväliselläkin tasolla. Tavoitteena on meren hyvä tila: terve meriekosysteemi, meren kestävä hyödyntäminen ja mahdollisuus jättää Itämeri jälkipolville hyvinvoinnin lähteeksi.

- Itämeri on arvokas luonnonvara, jota on syytä vaalia. Suojelun kustannuksia on kuitenkin pystyttävä arvioimaan läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti, Kari Hyytiäinen painottaa.

Itämerta on katsottava kokonaisuutena ja sen suojelua on tehtävä rannikkovaltioiden välisenä yhteistyönä.

- Itämerellä on ollut samat ongelmat kuin ilmakehällä: Koska omistusoikeuksia ei voida määrittää täsmällisesti, merta on käytetty ilmaisena kaatopaikkana. Toisaalta Itämeren suojelemiseksi on tehty yhteistyötä jo 1970-luvulta saakka, mikä luo hyvän pohjan nykyisille ja tuleville suojelutoimille, Hyytiäinen muistuttaa.

Itämeren ongelmista Hyytiäistä kiinnostavat erityisesti rehevöityminen, tulokaslajit ja öljytuhot. Lisäksi on uusia, vähemmän tunnettuja uhkia, kuten kaloille haittaa aiheuttavat mikromuovit. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset on huomioitava suojelutoimia suunniteltaessa.

- Lämpötilan nousun ja sademäärän kasvun myötä rehevöitymisen haitat korostuvat. Nykyisen suojelun tavoitetason saavuttaminen on entistä kalliimpaa ja vaikeampaa. On tärkeää tuottaa tietoa pohdinnoille suojelun järkevästä tasosta, ja selvittää millä toimenpiteillä merta suojellaan kustannustehokkaasti, professori pohtii.

Paikallisista kysymyksistä Hyytiäisen tutkimuskohteena ovat Vantaan-joen valuma-alue ja Helsingin rannikkovedet.

- Vantaan-joen alue on ekologisesti hyvin tutkittua, mikä helpottaa erilaisten suojelutoimien kustannusten ja vaikutusten arviointia. Yksi kiinnostava teema on tutkia kuinka paljon olisi taloudellisesti perustellusti tehtävissä jätevesien ylivuotojen vähentämiseksi suhteessa maatalouden kuormitusvähennyksiin. Vantaan-joelle on suunnitteilla malli, jota voidaan soveltaa muuallakin maassa, Hyytiäinen kertoo.

Ystävällisin terveisin

Sanna Schildt
tiedottaja

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
(Infokeskus, Viikinkaari 11)
PL 62, 00014 Helsingin yliopisto
sanna.schildt@helsinki.fi
(09) 191 58018, 050 576 2888