Allergiset sairaudet lisäävät astmariskiä aikuisiässä
Allergisten sairauksien lukumäärä lisää aikuisiällä puhjenneen astman riskiä etenkin vuoden 1940 jälkeen syntyneiden keskuudessa. Tämä käy ilmi Allergy-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Noin joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Se on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista länsimaissa. Allergia on lapsuusiän astman riskitekijä, mutta sen merkitystä aikuisiällä puhjenneeseen astmaan ei tiedetä tarkasti.
Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta hiljattain astmaan sairastunutta aikuista sekä verrokkihenkilöitä. Tutkittavat olivat 31–71 vuotiaita. Heiltä kysyttiin allergisen nuhan ja silmän sidekalvotulehduksen sekä atooppisen ihottuman esiintymisestä.
Astmaa sairastavilla oli huomattavasti enemmän allergisten sairauksien oireita kuin verrokkiryhmään kuuluvilla. Allergisten sairauksien lukumäärä oli itsenäinen aikuisiällä puhjenneen astman riskitekijä. Yksi sairaus noin kaksinkertaisti astmariskin. Vastaavasti kaksi sairautta kolminkertaisti ja kolme sairautta nelinkertaisti astmariskin.
Vähintään yksi allerginen sairaus lisäsi aikuisiän astman riskin alle 50-vuotiaiden ryhmässä 3,5-kertaiseksi. 50–62-vuotiailla astmariski oli 2,4 kertainen ja yli 62-vuotiailla vain 1,7-kertainen.
– Allergisten sairauksien ja astman välinen yhteys on voimistunut vuoden 1940 jälkeen syntyneessä väestössämme. llmiön taustalla saattaa olla viime vuosisadalla alkanut elinympäristömme mikrobiston monimuotoisuuden raju väheneminen, dosentti Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimustulos saattaa johtua osittain myös siitä, että vanhemmalla iällä puhkeava astma voi olla riippumattomampi allergiasta. Tarkkojen mekanismien paljastaminen on haastavaa, sillä aikuisväestön varhaisvaiheiden elinympäristöstä on puutteelliset tiedot.
– Erään toisen tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan aikuisiän astma puhkeaa todennäköisemmin naisella, ja sukutausta on merkittävä riskitekijä. Tämän vuoksi kaikkien suomalaisten, myös vanhusten, kannattaa harkita biopankkinäytteen luovuttamista, Toppila-Salmi sanoo.
Biopankkiin kerättyjen tietojen avulla voidaan selvittää muun muassa astman riskitekijöitä eri vuosikymmenillä syntyneiden keskuudessa. Tieto auttaa vähentämään nykyisten ja tulevien sukupolvien tautitaakkaa.
Lisätietoja:
Dosentti Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto
Puh. 050 543 1421
Sähköposti: sanna.salmi@helsinki.fi
Viite: Sanna Toppila‐Salmi, Sebastien Chanoine, Jussi Karjalainen, Juha Pekkanen, Jean Bousquet, Valérie Siroux. Risk of adult‐onset asthma increases with the number of allergic multimorbidities and decreases with age. Allergy, 03 July, 2019. https://doi.org/10.1111/all.13971
***************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi kuvantamismenetelmä diabeteksen soluhoitojen tehon ja turvallisuuden tutkimiseen2.7.2024 10:37:30 EEST | Tiedote
Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyöprojektissa on kehitetty PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden seurannalle. Menetelmän avulla voidaan määrittää siirteiden koko ja arvioida niiden laatua, mikä parantaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta.
Suomessa yleisemmällä geenimuunnoksella yhteys diabetekseen1.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että muunnos RFX6-geenissä heikentää insuliinin eritystä ja lisää siten kantajien riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä raskausdiabetekseen. Geenimuunnos on Suomessa muuta maailmaa yleisempi.
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme