
Amnesty: Koronapandemia toi esiin poliisin syrjivät asenteet ympäri Eurooppaa
Amnesty Internationalin tänään keskiviikkona 24. kesäkuuta julkaisema Policing the pandemic -raportti paljastaa, miten poliisit ympäri Eurooppaa ovat käyttäneet suhteetonta voimaa koronavirustoimissaan etnisiä ja muita vähemmistöjä kohtaan. Vähemmistöt kohtaavat muita enemmän esimerkiksi väkivaltaa, syrjiviä henkilöllisyystarkastuksia, pakkokaranteeneja ja sakkoja.
Raportti kokoaa todisteita poliisin toiminnasta koronan aikaan 12:ssa Euroopan maassa. Se tuo esiin Euroopassa rehottavan järjestelmällisen syrjinnän ja rasismin.
“Poliisiväkivalta ja rakenteellinen rasismi eivät ole uusia ilmiöitä, mutta koronapandemia ja rajoitusten toimeenpano ovat osoittaneet niiden laajuuden”, kertoo Marco Perolini, Amnestyn Länsi-Euroopan tutkija.
Valvonnan alla erityisesti köyhät kaupunginosat
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi moni maa asetti tiukkoja ulkonaliikkumiskieltoja. Amnestyn tietojen mukaan poliisi on valvonut liikkumiskieltoja erityisen tehokkaasti köyhillä ja vähemmistöjen asuttamilla alueilla.
Esimerkiksi Seine-Saint-Denisin esikaupunkialueella liikkumiskiellon rikkomisesta määrättyjen sakkojen määrä oli kolminkertainen muuhun Ranskaan verrattuna. Sakkoja jaettiin suhteettoman paljon huolimatta siitä, että viranomaisten mukaan alueella noudatettiin liikkumiskieltoa yhtä hyvin kuin muissakin kaupunginosissa. Myös poliisin tekemien pysäytysten määrä oli kaksinkertainen muihin alueisiin verrattuna.
Nizzassa työläisten ja etnisten vähemmistöjen kaupunginosaan määrättiin pidempi ulkonaliikkumiskielto kuin kaupungin muihin osiin.
Bulgariassa yli 50 000 romania eristettiin karanteenien aikana muusta yhteiskunnasta. Seurauksena romanienemmistöiset naapurustot kärsivät vakavasta ruokapulasta ja alueiden asukkaiden mediaanitulot laskivat 61% maalis- ja toukokuun välisenä aikana.
Koronapandemian aikana myös asunnottomia ihmisiä on sakotettu eristäytymisen ja liikkumiskiellon rikkomisesta esimerkiksi Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
Etnistä profilointia ja pysäytyksiä
Koronakevään aikana poliisin epäsuhtaiset tarkastukset ja suhteeton voimankäyttö ovat näkyneet monen maan katukuvassa. Vähemmistöihin kohdistuu usein etnistä profilointia, josta poliisin tekemät pysäytykset ja henkilöllisyystarkastukset ovat yksi esimerkki.
Iso-Britanniassa Lontoon poliisi tilastoi 22 prosentin kasvun poliisin tekemissä stop and search -pysäytyksissä maalis-huhtikuun 2020 välisenä aikana. Mustien osuus pysäytetyistä nousi tuona aikana lähes kolmanneksella.
Lisäksi Amnesty analysoi 34 poliisin voimankäytöstä kuvattua videota ympäri Eurooppaa. Näistä kaikissa poliisi käyttää suhteetonta voimaa – usein tilanteissa joissa se ei ollut lainkaan tarpeellista.
Esimerkiksi Espanjassa kuvatulla videolla kaksi poliisia pysäyttää tummaihoisen nuoren miehen Bilbaon kaupungissa maaliskuussa 2020. Vaikka mies ei käyttäytynyt uhkaavasti, poliisit tönivät häntä väkivaltaisesti. Lopulta he löivät miestä ja tilanteeseen mukaan tullutta miehen äitiä pampulla.
Kevään tapahtumista koottu raportti paljastaa eurooppalaisten viranomaisten ennakkoluulot ja antaa huolestuttavia esimerkkejä vähemmistöjen kokemasta syrjinnästä.
“Viranomaisten täytyy olla tietoisia rakenteellisesta rasismista sekä koronapandemian aikaan näkyvistä poliisien ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Euroopan on korkea aika kohdata täällä rehottava rasismi”, toteaa Amnestyn Itä-Euroopan tutkija Barbora Černušáková.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu Hakoniemi
Tiedottajan sijainen
teemu.hakoniemi@amnesty.fi
040 833 1532
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.