Ateneumin vuoden 2020 näyttelyt ovat Natalia Goncharova, Inspiration – nykytaide & klassikot sekä Magnus Enckell
Lisäksi toisen kerroksen uudessa Fokus-salissa nähdään myöhemmin julkistettavia tiiviitä nostoja Ateneumin kokoelmien taiteilijoista tai teemoista. Tammikuulle 2020 jatkuvista näyttelyistä Fokus-salin Olli Lyytikäinen on esillä 5.1. asti sekä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi 26.1. asti.
Natalia Goncharova
27.2.–17.5.2020
Natalia Goncharova (1881–1962) tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona ja innovaattorina. Ateneumin näyttely esittelee laajasti taiteilijan tuotantoa vuosisadan neljältä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ennen Ateneumia näyttely on esillä Tate Modernissa Lontoossa ja Palazzo Strozzissa Firenzessä. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä taiteilijanaisten esiin nostamiseksi, josta esimerkki on kotimaisten taiteilijoiden ohella kesällä 2016 järjestetty Alice Neelin näyttely.
Natalia Goncharova (suom. Gontšarova) sai tunnustusta urallaan jo varhain. Hän julistautui venäläisen avantgarden johtohahmoksi jo ennen muita, sittemmin tunnetuksi nousseita taiteilijakollegoitaan Kazimir Malevichia, Marc Chagallia tai Wassily Kandinskyä, järjestämällä valtavan yksityisnäyttelyn Moskovaan vuonna 1913. Vuonna 1915 hän muutti Ranskaan ja tuli avainhenkilöksi Pariisin kuohuvassa taidekentässä.
Goncharovan mittavaa taiteellista tuotantoa innoittivat niin kansantaide kuin uskonnolliset ikonit. Hänen taiteensa oli myös ristiriitaista: Goncharova saattoi samaan aikaan esiintyä kasvot maalattuna katuperformanssissa Moskovassa ja luoda uskonnollista taidetta vanhojen ikonien inspiroimana. Kuvataiteen lisäksi Goncharova suunnitteli pukuja ja lavasteita Sergei Djaghilevin kuuluisaan Venäläiseen balettiin sekä pukuja muotitaloille Moskovaan ja Pariisiin, oli mukana avantgardistisessa elokuvassa sekä teki kuvituksia kokeellisiin runoihin.
Goncharovan rohkea ja innovatiivinen tuotanto vaikutti aikalaisiinsa ja ylitti 1900-luvulle ominaiset taiteenväliset rajat. Näyttely keskittyy taiteilijan innovatiivisimpaan kauteen 1900-luvun alusta 1920-luvulle, jolloin hän inspiroi yhtä lailla Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Näyttelyssä nähdään yli sata teosta, joihin kuuluu paljon maalauksia, mutta myös kuvituksia, pukuja, lavastusluonnoksia ja balettitaltiointeja. Lähes kaikki näyttelyn teokset nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa.
Näyttelyn pääkuraattoreita ovat Tate Modernin Natalia Sidlina ja Matthew Gale. Toteutuksesta Ateneumissa vastaa intendentti Timo Huusko.
Inspiration – nykytaide & klassikot
18.6.–20.9.2020
Kuinka kansainväliset nykytaiteilijat ovat inspiroituneet Euroopan taiteen klassikoista? Ja miksi juuri nämä taideteokset tunnetaan ympäri maailman? Inspiration-näyttely esittelee ikonisten mestariteosten innoittamaa taidetta tämän hetken kiinnostavimmilta nykytaiteilijoilta. Alkuperäisistä teoksista kertovat näyttelyssä esimerkiksi kopiot, painokuvat, kipsivalokset ja runsas arkistomateriaali. Näiden avulla myös suomalainen yleisö tutustui klassikkoihin aikana, jolloin matkustaminen oli harvojen etuoikeus.
Näyttely kertoo, mistä muodostuu länsimaisen taiteen visuaalinen DNA. Tietyt kuvat toistuvat tässä ajassa lukemattomissa eri muodoissa, mutta tiedämmekö, mistä ne alun perin tulevat? Tänä päivänä kerrottava taidehistoria kytkeytyy tiiviisti 1800-luvulla syntyneeseen nykyaikaiseen museoinstituutioon. Sen tärkeimpinä edustajina näyttelyssä ja siihen liittyvässä julkaisussa esiin nousevat muun muassa Berliinin Altes Museum, Münchenin Glyptothek ja Lontoon Victoria & Albert Museum.
Leonardo da Vincin, Rafaelin, Rembrandtin ja muiden mestareiden teokset innoittavat nykytaiteilijoita edelleen tänä päivänä. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Jake ja Dinos Chapman, Mat Collishaw, Marc Karasick, Joseph Kosuth, Wolfe von Lenkiewicz, Heikki Marila, Sara Masüger, Jarmo Mäkilä, Aurora Reinhard, Jenny Saville, Yinka Shonibare CBE, Sam Taylor-Johnson ja Gavin Turk.
Museoiden läsnäolon näyttelyyn tuo valokuvataiteilija Ola Kolehmaisen uusi teossarja MUSEVM, jonka hän on kuvannut tätä näyttelyä varten Euroopan keskeisissä museoissa. Ateneumin näyttelyssä nähdään myös valikoima teoksia Kansallisgallerian kopiokokoelmasta, joka sisältää eurooppalaisten mestareiden jäljennöksiä muun muassa Adolf von Beckeriltä, Magnus Enckelliltä, Helene Schjerfbeckiltä ja Venny Soldan-Brofeldtilta.
Näyttelyn kuraattoreita ovat Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtaja Susanna Pettersson ja lontoolainen taidehistorioitsija James Putnam sekä Ateneumin näyttelyn osalta museonjohtaja Marja Sakari sekä intendentti Sointu Fritze. Ennen Ateneumia näyttely nähdään Nationalmuseumissa helmikuusta toukokuuhun 2020.
Magnus Enckell
23.10.2020–24.1.2021
Taidemaalari Magnus Enckell (1870–1925) tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana. Enckellin tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmiin kuuluvat teokset teokset Poika ja pääkallo (1893) ja Herääminen (1894). Ateneumin näyttely esittelee koko taiteilijan tuotannon kattavasti ensimmäistä kertaa.
Magnus Enckell kuuluu 1800-1900-lukujen vaihteen Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin, mutta hänen tuotannostaan tunnetaan vain osa. Enckellin 1890-luvun väriaskeettinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värin- ja valontäyteistä uusimpressionismia.
Enckellin tuotanto on laaja ja hänen aihevalikoimaansa kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin. Näyttely esittelee Enckellin tuotannon varhaisista piirustuskoulun opiskeluajan teoksista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kattava tutkimuksellinen näyttelyluettelo, jonka toimittaa Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.
Lisäksi nähtävillä: Suomen taiteen tarina
31.12.2022 asti
Kokoelmanäyttely esittää maan rakastetuimmat klassikot uudessa valossa 1800-luvulta aina 1970-luvulle asti. Se nostaa esiin uusia teoksia ja rinnastuksia, luoden samalla yhteyden niin Suomen kuin maailman historiaan. Tiheä salonkiripustus vie ajatukset talon historiaan sadan vuoden taakse. Tule katsomaan, mitä uutta on esillä: muun muassa grafiikan teokset vaihtuvat kolmen kuukauden välein.
Lue lisää Suomen taiteen tarinasta
Aukioloajat
Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu
Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsymaksu 17 € | Alennettu pääsymaksu 15 € | Alle 18-vuotiaat maksutta
Twitter: @AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari at ateneum.fi
Lehdistökuvat: press.ateneum.fi | käyttäjätunnus: ateneum | salasana: mediat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art MuseumKaivokatu 2
00100 HELSINKI
0294 500 200http://www.ateneum.fi
Ateneumin taidemuseo on Suomen johtava taidemuseo, jonka kokoelmat kattavat taidetta 1800-luvulta moderniin. Ateneumin pääyhteistyökumppani on HOK-Elanto. Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. www.kansallisgalleria.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Välkommen till presskonferensen för utställningen Gränsöverskridare onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15.18.2.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. Gränsöverskridare samlar för första gången 1800-talets resande kvinnliga konstnärers arbeten 7.3–24.8.2025. Då konstnärerna på Gränsöverskridare var verksamma hade kvinnor ännu inte rösträtt. Kvinnor tvingades ofta välja mellan karriär och familj: i och med äktenskap blev de ofta tvungna att sluta med sitt arbete som konstnär. Många av de modiga konstnärerna på utställningen har varit förebilder för kvinnliga konstnärer som levde senare, såsom Helene Schjerfbeck och Ellen Thesleff. Ett konsthistoriskt betydande utställning lyfter fram tidigare helt okända konstnärer och deras nätverk, och presenterar verk som aldrig tidigare setts i Finland. Utställningen är en fortsättning på Ateneums arbete som en pionjär inom forskningen kring kvinnliga konstnärer.
Tervetuloa Rajojen rikkojat -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 5.3.202518.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 5.3.2025 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä 7.3.–24.8.2025. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä.
Welcome to the Crossing Borders exhibition press conference on Wednesday 5 March 2025, at 10:1518.2.2025 10:00:00 EET | Press release
The press conference for the exhibition will be held on Wednesday 5 March 2025 at 10:15, on site at the Ateneum and online. For more information, see below. Crossing Borders will, for the first time, bring together in one exhibition the work of travelling women artists from the 1800s. The artists featured in Crossing Borders worked at a time when women did not yet have the right to vote. Women had to choose between a career and a family: when they got married, they usually had to stop working as artists. Many of the courageous artists featured in the exhibition were role models for later women artists such as Helene Schjerfbeck and Ellen Thesleff. An art-historically significant exhibition highlights previously completely unknown artists and their networks, and puts on display works never before seen in Finland. The exhibition continues the Ateneum’s work as a pioneer in research related to women artists.
Pekka Halonens utställning visas på museet Petit Palais i Paris28.1.2025 09:55:00 EET | Pressmeddelande
En retrospektiv utställning av konstmålaren Pekka Halonen (1865–1933) visas på museet Petit Palais i Paris 4.11.2025–22.2.2026. Utställningen belyser Halonens exceptionella relation till naturen och hans livsstil omgiven av familjen och konstnärsgemenskapen. Petit Palais fortsätter härmed presentationerna av finska konstnärer: på museet sågs år 2022 den populära utställningen av Albert Edelfelt. Ateneums projekt Klassikerna ut i världen för ut den finska bildkonsten i världen med stöd av Jane och Aatos Erkkos stiftelse.
Pekka Halosen näyttely Pariisin Petit Palais -museoon28.1.2025 09:55:00 EET | Tiedote
Taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933) retrospektiivinen näyttely nähdään Pariisin Petit Palais -museossa 4.11.2025–22.2.2026. Näyttely esittelee Halosen poikkeuksellista luontosuhdetta ja elämäntapaa perheen ja taiteilijayhteisön ympäröimänä. Petit Palais jatkaa suomalaisten taiteilijoiden esittelyä: museossa nähtiin taidemaalari Albert Edelfeltin suosittu näyttely vuonna 2022. Ateneumin Klassikot maailmalle -hanke vie kuvataidetta ulkomaille Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme