Ateneumin vuoden 2020 näyttelyt ovat Natalia Goncharova, Inspiration – nykytaide & klassikot sekä Magnus Enckell

Lisäksi toisen kerroksen uudessa Fokus-salissa nähdään myöhemmin julkistettavia tiiviitä nostoja Ateneumin kokoelmien taiteilijoista tai teemoista. Tammikuulle 2020 jatkuvista näyttelyistä Fokus-salin Olli Lyytikäinen on esillä 5.1. asti sekä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi 26.1. asti.

Natalia Goncharova
27.2.–17.5.2020

Natalia Goncharova (1881–1962) tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona ja innovaattorina. Ateneumin näyttely esittelee laajasti taiteilijan tuotantoa vuosisadan neljältä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ennen Ateneumia näyttely on esillä Tate Modernissa Lontoossa ja Palazzo Strozzissa Firenzessä. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä taiteilijanaisten esiin nostamiseksi, josta esimerkki on kotimaisten taiteilijoiden ohella kesällä 2016 järjestetty Alice Neelin näyttely.

Natalia Goncharova (suom. Gontšarova) sai tunnustusta urallaan jo varhain. Hän julistautui venäläisen avantgarden johtohahmoksi jo ennen muita, sittemmin tunnetuksi nousseita taiteilijakollegoitaan Kazimir Malevichia, Marc Chagallia tai Wassily Kandinskyä, järjestämällä valtavan yksityisnäyttelyn Moskovaan vuonna 1913. Vuonna 1915 hän muutti Ranskaan ja tuli avainhenkilöksi Pariisin kuohuvassa taidekentässä.

Goncharovan mittavaa taiteellista tuotantoa innoittivat niin kansantaide kuin uskonnolliset ikonit. Hänen taiteensa oli myös ristiriitaista: Goncharova saattoi samaan aikaan esiintyä kasvot maalattuna katuperformanssissa Moskovassa ja luoda uskonnollista taidetta vanhojen ikonien inspiroimana. Kuvataiteen lisäksi Goncharova suunnitteli pukuja ja lavasteita Sergei Djaghilevin kuuluisaan Venäläiseen balettiin sekä pukuja muotitaloille Moskovaan ja Pariisiin, oli mukana avantgardistisessa elokuvassa sekä teki kuvituksia kokeellisiin runoihin.

Goncharovan rohkea ja innovatiivinen tuotanto vaikutti aikalaisiinsa ja ylitti 1900-luvulle ominaiset taiteenväliset rajat. Näyttely keskittyy taiteilijan innovatiivisimpaan kauteen 1900-luvun alusta 1920-luvulle, jolloin hän inspiroi yhtä lailla Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Näyttelyssä nähdään yli sata teosta, joihin kuuluu paljon maalauksia, mutta myös kuvituksia, pukuja, lavastusluonnoksia ja balettitaltiointeja. Lähes kaikki näyttelyn teokset nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa.

Näyttelyn pääkuraattoreita ovat Tate Modernin Natalia Sidlina ja Matthew Gale. Toteutuksesta Ateneumissa vastaa intendentti Timo Huusko.

Inspiration – nykytaide & klassikot
18.6.–20.9.2020

Kuinka kansainväliset nykytaiteilijat ovat inspiroituneet Euroopan taiteen klassikoista? Ja miksi juuri nämä taideteokset tunnetaan ympäri maailman? Inspiration-näyttely esittelee ikonisten mestariteosten innoittamaa taidetta tämän hetken kiinnostavimmilta nykytaiteilijoilta. Alkuperäisistä teoksista kertovat näyttelyssä esimerkiksi kopiot, painokuvat, kipsivalokset ja runsas arkistomateriaali. Näiden avulla myös suomalainen yleisö tutustui klassikkoihin aikana, jolloin matkustaminen oli harvojen etuoikeus.

Näyttely kertoo, mistä muodostuu länsimaisen taiteen visuaalinen DNA. Tietyt kuvat toistuvat tässä ajassa lukemattomissa eri muodoissa, mutta tiedämmekö, mistä ne alun perin tulevat? Tänä päivänä kerrottava taidehistoria kytkeytyy tiiviisti 1800-luvulla syntyneeseen nykyaikaiseen museoinstituutioon. Sen tärkeimpinä edustajina näyttelyssä ja siihen liittyvässä julkaisussa esiin nousevat muun muassa Berliinin Altes Museum, Münchenin Glyptothek ja Lontoon Victoria & Albert Museum.

Leonardo da Vincin, Rafaelin, Rembrandtin ja muiden mestareiden teokset innoittavat nykytaiteilijoita edelleen tänä päivänä. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Jake ja Dinos Chapman, Mat Collishaw, Marc Karasick, Joseph Kosuth, Wolfe von Lenkiewicz, Heikki Marila, Sara Masüger, Jarmo Mäkilä, Aurora Reinhard, Jenny Saville, Yinka Shonibare CBE, Sam Taylor-Johnson ja Gavin Turk.

Museoiden läsnäolon näyttelyyn tuo valokuvataiteilija Ola Kolehmaisen uusi teossarja MUSEVM, jonka hän on kuvannut tätä näyttelyä varten Euroopan keskeisissä museoissa. Ateneumin näyttelyssä nähdään myös valikoima teoksia Kansallisgallerian kopiokokoelmasta, joka sisältää eurooppalaisten mestareiden jäljennöksiä muun muassa Adolf von Beckeriltä, Magnus Enckelliltä, Helene Schjerfbeckiltä ja Venny Soldan-Brofeldtilta.

Näyttelyn kuraattoreita ovat Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtaja Susanna Pettersson ja lontoolainen taidehistorioitsija James Putnam sekä Ateneumin näyttelyn osalta museonjohtaja Marja Sakari sekä intendentti Sointu Fritze. Ennen Ateneumia näyttely nähdään Nationalmuseumissa helmikuusta toukokuuhun 2020.

Magnus Enckell
23.10.2020–24.1.2021

Taidemaalari Magnus Enckell (1870–1925) tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana. Enckellin tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmiin kuuluvat teokset teokset Poika ja pääkallo (1893) ja Herääminen (1894). Ateneumin näyttely esittelee koko taiteilijan tuotannon kattavasti ensimmäistä kertaa.

Magnus Enckell kuuluu 1800-1900-lukujen vaihteen Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin, mutta hänen tuotannostaan tunnetaan vain osa. Enckellin 1890-luvun väriaskeettinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värin- ja valontäyteistä uusimpressionismia.

Enckellin tuotanto on laaja ja hänen aihevalikoimaansa kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin. Näyttely esittelee Enckellin tuotannon varhaisista piirustuskoulun opiskeluajan teoksista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kattava tutkimuksellinen näyttelyluettelo, jonka toimittaa Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Lisäksi nähtävillä: Suomen taiteen tarina
31.12.2022 asti

Kokoelmanäyttely esittää maan rakastetuimmat klassikot uudessa valossa 1800-luvulta aina 1970-luvulle asti. Se nostaa esiin uusia teoksia ja rinnastuksia, luoden samalla yhteyden niin Suomen kuin maailman historiaan. Tiheä salonkiripustus vie ajatukset talon historiaan sadan vuoden taakse. Tule katsomaan, mitä uutta on esillä: muun muassa grafiikan teokset vaihtuvat kolmen kuukauden välein.

Lue lisää Suomen taiteen tarinasta

Aukioloajat
Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut
Normaali pääsymaksu 17 € | Alennettu pääsymaksu 15 € | Alle 18-vuotiaat maksutta

Twitter: @AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum