Bulimian nettiterapiaan kaikkialta Suomesta
Bulimia on yleinen nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden häiriö, johon liittyy paitsi häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, myös psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen.
”Bulimian oireet ovat luonteeltaan sellaiset, että niihin liittyy paljon häpeää, piilottelua ja salailemista. Tämä saattaa toisinaan jopa estää hakeutumisen hoitoon. Nettiterapia madaltaa kynnystä hakea apua näihin häpeällisiltä tuntuviin oireisiin”, sanoo nettiterapiaa käsikirjoittanut HUSin syömishäiriöyksikön psykologi Katarina Meskanen.
Varhainen hoidon aloittaminen ja aktiivinen työskentely oireista irtautumiseksi ovat nykytutkimuksen valossa keskeisiä tekijöitä onnistuneessa bulimian hoidossa. Nettiterapiassa tehokkaan hoidon pääsee aloittamaan noin viikon sisällä lähetteen kirjoittamisesta.
”Tämä parantaa huomattavasti hoidon saatavuutta, sillä nettiterapiaan voi hakeutua maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Lisäksi sen pääsee aloittamaan lähes heti, mikä on merkittävä ero verrattuna perinteiseen hoitoon, jonka aloittamista joutuu usein odottamaan valitettavan kauan. Nettiterapian etuna on myös se, että se ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua, joten työ- tai opiskelupäivän keskeyttäviä tapaamisia matka-aikoineen ei tarvita”, sanoo Meskanen.
Bulimian nettiterapia on asiakkaalle noin kolmen kuukauden mittainen. Siinä harjoitellaan hallitsemaan bulimiaan liittyviä oireita, kuten laihduttamista, ahmimista ja oksentamista sekä opetellaan luomaan uudenlainen suhde syömiseen. Samalla harjoitellaan tunnistamaan ja muokkaamaan oireita ylläpitäviä ajattelu- ja toimintamalleja, kuten jyrkkiä syömiseen liittyviä sääntöjä, liiallista keskittymistä ulkomuotoon ja vaikeuksia käsitellä kielteisiä tunteita. Nettiterapiaan kuuluu myös kuuden kuukauden mittainen seurantavaihe, jonka aikana työskentelyä voi jatkaa oman jatkosuunnitelman mukaisesti ja yhteys terapeuttiin säilyy.
Nettiterapiassa asiakas työskentelee itsenäisesti käymällä viikoittain noin tunnin mittaisen istunnon terapiaohjelmassa. Jokaisella istunnolla on oma teemansa, esimerkiksi oireidenhallinta, vääristyneet ajatukset, vaikeat tunteet tai arjen hyvinvointi. Jokaisessa istunnossa on monia konkreettisia harjoituksia, jotka auttavat oivaltamaan omasta tilanteesta. Istunnoilla suunnitellaan myös arjen harjoitteita sovellettavaksi arkielämään. Nettiterapeutti seuraa asiakkaan edistymistä taustalla, antaa palautetta harjoituksista ja auttaa etenemään esteiden yli terapian edetessä. Arjen työskentelyssä apuna on mobiilisovellus, joka toimii muun muassa syömisrytmipäiväkirjana. Viikoittaisen työskentelyn voi jokainen sovittaa omiin aikatauluihin.
Taustaa
Bulimia alkaa usein laihduttamisesta. Aluksi laihduttaminen saattaa tuottaa positiivisia onnistumisen tunteita, mutta ennen pitkää laihduttaminen katkeaa hallitsemattomaan ahmimiseen. Syyllisyys käsistä karanneesta syömisestä johtaa usein yrityksiin kompensoida ja nollata ahmittujen ruokien lihottava vaikutus esimerkiksi tahallisella oksentamisella tai paastoamisella. Vähitellen tästä noidankehästä tulee yhä enemmän otettaan tiukentava sairaus, joka alkaa määritellä elämän sisältöä ja rajoittaa sairastuneen arkea. Syömishäiriön oireet, sen myötä syntyneet jyrkät säännöt ja siihen liittyvät erilaiset rituaalit alkavat rajoittaa sairastuneen arkista toimintakykyä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen voi alkaa uhata merkittävästi myös fyysistä terveyttä.
- Bulimialle eli ahmimishäiriölle on tyypillistä toistuvat, hallitsemattomat ja toisilta salatut ahmimiskohtaukset. Ahmittujen ruokien lihottavaa vaikutusta yritetään estää oksentamisen, laksatiivien, diureettien, paaston tai liiallisen liikunnan avulla.
- Syömishäiriöön sairastutaan tyypillisesti 12–24 vuoden iässä.
- www.nettiterapiat.fi sisältää lisää tietoa nettiterapioista.
- Kuka tahansa lääkäri Suomessa voi kirjoittaa lähetteen nettiterapiaan. Kansalaisilla on terveydenhuoltolain mukainen valinnanvapaus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikka ja sitä kautta nettiterapia.
- Nettiterapia on asiakkaille maksutonta kuten lähes kaikki julkiset mielenterveyspalvelut.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Katarina Meskanen, psykologi, Syömishäiriöyksikkö, HUS Psykiatria
katarina.meskanen@hus.fi, 050 427 9272
Jaana Suokas, ylilääkäri, Syömishäiriöyksikkö, HUS Psykiatria
jaana.suokas@hus.fi, 050 428 6561
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Fallolyckor på sjukhus leder till skador hos var tredje som fallit10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Det är vanligt att patienter faller på sjukhus, och ungefär var tredje person som fallit får skador som har negativ inverkan på hälsan. Fallolyckor kan i värsta fall ha livslånga konsekvenser och de förlänger också vårdperioderna.
Sairaalassa kaatumisesta joka kolmannelle haittoja10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Potilaiden kaatumiset sairaaloissa ovat yleisiä ja niistä koituu terveydellisiä haittoja noin joka kolmannelle. Kaatumisten seuraukset voivat pahimmillaan olla elinikäisiä ja ne myös pidentävät hoitoaikoja.
Inpatient falls cause harm to one in three10.7.2024 11:13:06 EEST | Press release
Inpatient falls in hospitals are common and cause harm to approximately one third of those who fall. At worst, the consequences of falls may be lifelong and they also prolong hospitalizations.
Vårdansvaret för personer som är använder livsuppehållande respirator överförs – inga förändringar i klienternas vardag26.6.2024 11:48:11 EEST | Tiedote
I och med den nya funktionshinderservicelagen som träder i kraft vid årsskiftet överförs vården av personer som är beroende av respiratorbehandling från den specialiserade sjukvården till välfärdsområdena. HUS Helsingfors universitetssjukhus, Helsingfors stad och Nylands välfärdsområden bereder som bäst förändringen. Målet är att förändringen inte ska medföra ändringar i klienternas vardag.
Hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden hoitovastuu siirtyy – asiakkaiden arjessa ei muutoksia26.6.2024 11:48:11 EEST | Tiedote
Vuodenvaihteessa voimaan tulevan uuden vammaispalvelulain myötä hengityslaitehoidon varassa elävien henkilöiden hoito siirtyy erikoissairaanhoidosta hyvinvointialueille. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan hyvinvointialueet valmistelevat parhaillaan muutosta. Tavoitteena on, ettei asiakkaiden arki muutu siirron vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme