Diabetekseen sairastuneiden lasten tehohoidon tarve kasvoi koronapandemian alussa
Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla hoidettiin 1.4.-31.10.2020 kaksikymmentä diabetekseen sairastunutta lasta vaikean ketoasidoosin takia, kun aikaisempina vuosina vastaavalla ajanjaksolla tällaisia potilaita on ollut keskimäärin 6–7. Ketoasidoosi on hengenvaarallinen tila, joka syntyy useammin silloin, kun diabeteksen hoidon aloitus viivästyy.
Lasten tehohoitoisen diabeteksen yleistyminen ei johtunut COVID-19-tautiin sairastumisesta, sillä lapsilta ei löytynyt viitteitä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Diabetekseen sairastuneiden lasten kokonaismäärä lisääntyi tarkasteluajanjakson aikana hieman, mutta se ei riitä selittämään tehohoitoon joutuneiden lasten määrän huomattavaa lisääntymistä.
”Diabetekseen sairastuneet lapset olivat ehtineet aikaisempaa huonompaan kuntoon ennen taudin tunnistamista, ja heistä useampi päätyi tehohoitoon,” sanoo Uuden lastensairaalan lasten teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen.
Äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee ammattilaisen arviota myös pandemian aikana
On todennäköistä, että koronapandemian alkuvaiheen tiukat rajoitustoimet nostivat lapsiperheiden kynnystä hakeutua hoitoon. Tämän lisäksi terveydenhuollossa tapahtuneet nopeat muutokset saattoivat hidastaa hoitoon pääsyä. Vastaavia havaintoja on tehty myös muualla maailmassa koronaviruspandemian aikana.
”Tulokset haastavat terveydenhuollon ammattilaisia pohtimaan keinoja kohdentaa palvelut myös poikkeusaikana siten, että nopeaa hoitoa vaativien sairauksien hoitoon ei synny tarpeettomia viiveitä”, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta.
”Tärkeintä on viestittää lapsiperheille, että äkillisesti sairastunut lapsi tarvitsee arviota ja hoitoa samalla tavoin kuin ennen pandemiaa. Pelkkä koronavirustesti ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota sairaan lapsen hoidon tarpeesta”, jatkaa erikoislääkäri Santtu Heinonen.
Vähäiseenkin epäilyyn lapsen tai nuoren diabeteksesta tulee reagoida heti
Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta, joista noin kolmasosa on hoidossa HUSissa. Sairastumisen syitä ei vielä tunneta tarkasti, mutta siihen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten virustaudit.
Lapsen diabeteksen hoito alkaa usein päivystyksessä ja jatkuu vuodeosastolla vajaan viikon ajan. Diabeteksen alkuhoidon jälkeen hoito jatkuu lasten vastaanotoilla noin kolmen kuukauden välein. Diabeteksen puhkeamiseen viittaavia oireita ovat väsymys, jano, laihtuminen, runsas virtsaaminen, ja myöhemmässä vaiheessa vatsakipu, oksentelu ja tiheä hengitys. Diabeteksessa haima lakkaa tuottamasta insuliinia, jolloin ilman insuliinihoitoa kehittyy hengenvaarallinen nestetasapainon häiriö ja happojen kertyminen elimistöön eli ketoasidoosi. Mikäli lapsella on diabetekseen viittaavia oireita, hän tarvitsee viipymättä arviota terveydenhuollossa.
Tutkimus toteutettiin HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja siinä hyödynnettiin professori Mikael Knipin johtamaa Suomen lasten epidemiologista diabetesrekisteriä. Tutkimusta rahoittivat Lastentautien tutkimussäätiö, HUS Lastentautien tutkimuskeskus sekä Suomen Akatemia.
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 80 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi
Artikkeli:
Salmi H *, Heinonen S *, Hästbacka J, et al
New-onset type 1 diabetes in Finnish children during the COVID-19 pandemic
Archives of Disease in Childhood Published Online First: 27 May 2021.
*equal contribution
https://adc.bmj.com/content/early/2021/05/27/archdischild-2020-321220
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
LT, anestesiologian ja tehohoidon sekä lastentautien erikoislääkäri Heli Salmi, p. 050 428 7831, heli.salmi@hus.fi
LT, lastentautien erikoislääkäri Santtu Heinonen, p. 050 300 7288, santtu.heinonen@hus.fi
HUS Uusi lastensairaala, Lastentautien tutkimuskeskus
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Fallolyckor på sjukhus leder till skador hos var tredje som fallit10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Det är vanligt att patienter faller på sjukhus, och ungefär var tredje person som fallit får skador som har negativ inverkan på hälsan. Fallolyckor kan i värsta fall ha livslånga konsekvenser och de förlänger också vårdperioderna.
Sairaalassa kaatumisesta joka kolmannelle haittoja10.7.2024 11:13:06 EEST | Tiedote
Potilaiden kaatumiset sairaaloissa ovat yleisiä ja niistä koituu terveydellisiä haittoja noin joka kolmannelle. Kaatumisten seuraukset voivat pahimmillaan olla elinikäisiä ja ne myös pidentävät hoitoaikoja.
Inpatient falls cause harm to one in three10.7.2024 11:13:06 EEST | Press release
Inpatient falls in hospitals are common and cause harm to approximately one third of those who fall. At worst, the consequences of falls may be lifelong and they also prolong hospitalizations.
Vårdansvaret för personer som är använder livsuppehållande respirator överförs – inga förändringar i klienternas vardag26.6.2024 11:48:11 EEST | Tiedote
I och med den nya funktionshinderservicelagen som träder i kraft vid årsskiftet överförs vården av personer som är beroende av respiratorbehandling från den specialiserade sjukvården till välfärdsområdena. HUS Helsingfors universitetssjukhus, Helsingfors stad och Nylands välfärdsområden bereder som bäst förändringen. Målet är att förändringen inte ska medföra ändringar i klienternas vardag.
Hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden hoitovastuu siirtyy – asiakkaiden arjessa ei muutoksia26.6.2024 11:48:11 EEST | Tiedote
Vuodenvaihteessa voimaan tulevan uuden vammaispalvelulain myötä hengityslaitehoidon varassa elävien henkilöiden hoito siirtyy erikoissairaanhoidosta hyvinvointialueille. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan hyvinvointialueet valmistelevat parhaillaan muutosta. Tavoitteena on, ettei asiakkaiden arki muutu siirron vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme