Digitaalisia jalanjälkiä kansallispuistoista ja viheralueilta
Väitöskirjan aineisto on kerätty ennen koronapandemiaa, mutta siinä kehitellyt menetelmät ovat käyttökelpoisia erityisesti nyt, kun ihmiset rynnistävät ruuhkaksi asti suosituille retkeilyreiteille. Ilmiö on kansainvälinen, vaikka näyttäytyykin eri paikoissa eri tavoin. Heikinheimo on tutkinut aineistoja Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta ja Etelä-Afrikan kansallispuistoista sekä Helsingin seudun viheralueilta.
Pelkästään innokkaampien tagaajien ja postaajien avulla ei synny kokonaiskuvaa
Tutkimus osoitti, että ihmisten itse tuottamat paikkatietoaineistot tarjoavat arvokasta lisätietoa kansallispuistojen ja viheralueiden suunnittelun ja kestävän hallinnan tueksi. Tällä tutkimuksella ei ollut kaupallisia kytköksiä, mutta käyttäjien tuottamat aineistot voivat toki myös tarjota tietoa palveluiden kehittämiseen.
–Sosiaalisen median aineisto sopii täydentämään perinteisiä keinoja, kuten kävijälaskureita ja kyselyitä, sanoo Heikinheimo, joka on tutkimuksessaan arvioinut aineistojen käytettävyyttä maantieteellisen tiedon lähteenä.
Tutkimuksessa käytettiin erilaisia sosiaalisen median aineistoja ja huomattiin, että ne täydentävät toisiaan. Sosiaalisen median alustoja käyttävät eri ihmisryhmät ja eri tarkoituksiin.
Kaupungeissa sosiaalinen media kertoo erityisesti vapaa-ajan vietosta viheralueilla, mitä alueilla tehdään ja millaisista maisemista nautitaan. Urheilusovellusdata ja matkapuhelinaineistot tarjoavat tarkkaa tietoa puistokäyntien ajallisesta vaihtelusta, kuten missä ja milloin puistoissa kuljetaan. Sitä kautta saadaan tietoa myös työmatkapyöräilystä sekä muusta vapaa-ajan liikunnasta viheralueilla.
–Käyttäjälähtöiset paikkatietoaineistot auttavat ymmärtämään missä, milloin ja miten ihmiset käyttävät ja arvostavat kansallispuistoja ja viheralueita, erityisesti alueilla joita on muuten hankala monitoroida. Aineistojen epävarma saatavuus kuitenkin rajoittaa näiden aineistojen käyttöä tutkimuksessa. Lisäksi käyttäjäryhmiin ja aineistojen maantieteelliseen kattavuuteen liittyvät vinoumat sekä yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset rajoittavat käytännön sovelluksia, sanoo Heikinheimo. Toisaalta uudet datalähteet sisältävät tietoa sellaisilta ihmisryhmiltä ja sellaisista asioista, joita muuten olisi vaikea kartoittaa.
Heikinheimon nyt tarkastettava väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä.
Artikkeli I luo katsauksen sosiaalisen median aineistojen hyödyntämiseen luonnonsuojelututkimuksessa, ja kuvailee keskeiset aineistolähteet ja analyysimenetelmät. Artikkelissa tunnistetaan lähestymistapoja, joiden mahdollisuuksia ei vielä ole täysin hyödynnetty luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimisessa.
Artikkeli II vertailee sosiaalisen median aineistoja kyselytutkimukseen ja kävijätilastoihin Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Suosituimmat aktiviteetit ja vierailukohteet toistuvat molemmissa aineistoissa.
Artikkeli III vertailee aika- ja paikkatietoon pohjautuvia menetelmiä sosiaalisen median käyttäjien kotimaan tunnistamiseen ja arvioi analyysiin liittyviä rajoitteita.
Artikkeli IV vertailee erilaisia käyttäjien tuottamia tietoja kaupungin viheralueiden käytön tutkimisessa. Tarkastelussa on sosiaalisen median dataa, matkapuhelinaineistoja, urheilusovellusdataa, sekä verrokkina osallistavan paikkatietokyselyn tuloksia.
Vuokko Heikinheimo teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston Digital Geography Lab tutkimusryhmässä Social Media Data for Conservation Science –hankkeessa, joka on saanut rahoitusta KONEen säätiöltä.
FM Vuokko Heikinheimo väittelee 9.12.2020 kello 10 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "User-Generated Geographic Information for Understanding Human Activities in Nature". Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä on Professor Catherine Pickering, Griffith University, Australia, ja kustoksena on professori Tuuli Toivonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A.
Väitöskirja User-Generated Geographic Information for Understanding Human Activities in Nature on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Vuokko Heikinheimo, vuokko.heikinheimo@helsinki.fi, +358 407497961
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme