Edelliskesän kuivuus ja kolea alkukesä vähentäneet päiväperhosia ja kimalaisia

Suomen ympäristökeskus SYKEn keräämien ennakkotietojen perusteella kuluva pölyttäjäkesä on ollut selvästi edellistä kesää heikompi. Päiväperhosten ohella tilannetta voidaan nyt ensimmäistä kertaa arvioida myös kimalaisten osalta.
Päiväperhoslajeista useimmat vähentyneet
Keväällä päiväperhosia oli jopa viimevuotista enemmän, mutta kesäkuusta alkaen niiden määrät ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi. Ennakkotietojen perusteella vähentyneitä lajeja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin runsastuneita.
Heikkoa perhoskesää selittänevät osin sekä edelliskesän kuivuus että alkukesän koleus. Viime kesän kuivuus saattoi lisätä perhostoukkien kuolleisuutta, ja laskea siten tänä vuonna aikuistuneiden perhosten määriä. Tämän ohella kuluva kesä oli juhannukseen asti varsin viileä, mikä sekin on haitallista kehittyville perhosille.
Alla on esimerkkejä yksittäisten päiväperhoslajien kannankehityksestä vuosina 1999–2022. Klikkaamalla linkkiä saat näkyviin kyseisen lajin kehityskäyrän. Kuluvan vuoden osalta kannanarviot tulevat tarkentumaan, kun havaintoaineiston tallennus saadaan kokonaisuudessa tehtyä.
• Tänä kesänä ennätyksellisen runsaita ovat olleet kangasperhonen, auroraperhonen ja suruvaippa.
• Kannat 2000-luvun pohjalukemissa: niittyhopeatäplä ja orvokkihopeatäplä sekä hopeasinisiipi ja hohtosinisiipi.
Kimalaiset vähissä keski- ja loppukesällä
Päiväperhosten tavoin myös kimalaisia tavattiin keväällä vielä vähintään yhtä runsaina kuin vuonna 2021. Kuningattarien talvehtiminen sujui hyvin. Tämä selittänee osaltaan kesän hyvän mustikkasadon, sillä metsämarjojen pölytyksestä vastaavat kimalaisten osalta etupäässä kuningattaret. Valtaosa työläiskimalaisista aikuistuu vasta myöhemmin, juhannuksen jälkeen.
Kesän edetessä kimalaispesien kehityksessä on mitä ilmeisimmin törmätty ongelmiin. Työläisten määrät olivat kesä-heinäkuussa tuntuvasti edellisvuotta vähäisempiä – jopa siinä määrin, että kansalaisilta on tullut asiasta huolestuneita kyselyjä. Ero edelliskesään oli suurin heinäkuussa, jolloin kimalaiset ovat tyypillisesti runsaimmillaan.
Kaikki yleisimmätkin kimalaislajit ovat esiintyneet viimevuotista selvästi vähälukuisempina. Edelliskesää runsaampina on tavattu vain maa- ja ketokimalaista, joita esiintyy melko harvalukuisina maamme eteläosissa. Kasvatettua tarhamehiläistä on laskennoissa havaittu jokseenkin yhtä paljon kuin edellisvuonna.
Pitkäjänteistä pölyttäjäseurantaa
Vapaaehtoiset havainnoijat keräävät vuosittaista seurantatietoa niin päiväperhosista kuin kimalaisistakin. Tässä tiedotteessa esitetyt arviot perustuvat 7.8.2022 mennessä tallennettuihin havaintoaineistoihin, jotka vastaavat noin kolmannesta kesän havaintomäärästä. Syksyllä saatavat lopulliset arviot tulevat tarkentumaan etenkin loppukesän lajien osalta, sillä niiden lento on edelleen käynnissä.
SYKEn ylläpitämä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.
SYKE ylläpitää myös vuonna 2019 käynnistynyttä kimalaisseurantaa. Seuranta alkoi kaksivuotisena pilottina, mutta laajan kiinnostuksen ansiosta se on saanut jatkoaikaa. Seurannan toiminta pyritään turvaamaan jatkossakin. Suomessa esiintyy yhteensä 37 kimalaislajia, joista 27 on tavattu seurannassa.
Pölyttäjiä on tarpeen seurata pitkäjänteisesti, koska niiden kannat vaihtelevat suuresti lähinnä kesän sääoloista riippuen. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen satunnaisvaihtelun takana piilevät kehitystrendit. Pitkällä aikajänteellä pölyttäjälajistomme muutoksia selittävät ennen kaikkea soveliaiden elinympäristöjen väheneminen sekä ilmaston lämpeneminen.
Lisätietoja
Tutkija Janne Heliölä, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 50 98654, etunimi.sukunimi@syke.fi
Lue aiheesta lisää
• Maatalousympäristön päiväperhosseuranta
• Päiväperhosseuranta Facebookissa
• Kesän 2021 perhostiedote
• Kimalaisseuranta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme