Ei huolta huomisesta – vai vastuullisesti varautuen tuleviin vanhuudenpäiviin?

Varautumista erittäin tärkeänä pitävien ryhmässä korostuvat iäkkäimmät eli 70–80-vuotiaat sekä hyvin toimeentulevat.

– Tässä elämänvaiheessa yli 7-kymppisenä ikä on jo tuonut elämänkokemusta ja kokemuksia varautumisen tarpeista – tästä syystä näitä ihmisiä kannattaa kuunnella, Vanheneminen.fi-hankkeen hankepäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta sanoo.

Enemmistö vastaajista kertoo pitävänsä aktiivisesti yllä sosiaalista verkostoaan ja ystävyyssuhteitaan. Toisaalta 13 prosenttia on ainakin vähän huolissaan yksinäisyydestä omalla kohdallaan ja lähes puolet kertoi, ettei kuulunut mihinkään itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön.

Ennakointia ja suunnittelua

Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua, jotta eläkevuodet olisivat mahdollisimman hyviä ja turvallisia. Kyse ei ole vain rahasta, vaan ikävuosiin voi varautua monilla elämänalueilla. Tulevien vuosikymmenten suunnitteluun on syytä havahtua viimeistään keski-iässä.

– Meistä jokainen voi elää hyvin pitkään eläkkeellä, jopa kolmanneksen elämästään. Tavoitteemme on, että ihmiset voisivat hyvissä ajoin itse vaikuttaa siihen, että tästä elämänvaiheesta tulee mahdollisimman hyvä ja laadukas, Heinola sanoo.

– Vanhuuden suunnittelu on osa normaalia elämää. Moni varautuu tiedostamattaan vanhuuteen esimerkiksi pitämällä huolta sosiaalisista suhteista ja omasta terveydestään. Tietoisempaa vanhuuteen varautumista ovat sitten esimerkiksi talouden ja toimivan asumisen järjestäminen ja oikeudellinen ennakointi, Heinola luettelee.

Tutkimuksen mukaan:

• 29 % eläkeläisistä havahtui varautumiseen jäädessään eläkkeelle.
• 39 % havahtui vanhuuteen varautumiseen tämän kyselyn johdosta.
• 13 %:lla vastaajista ei ole läheisiä, ja he ovat ainakin vähän huolissaan siitä, että kokevat tulevaisuudessa yksinäisyyttä.
• 20 % on tehnyt tulo- ja menoarvion eläkevuosia varten.
• 18 % on tehnyt hoitotahdon
• 12 % on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen.

Edunvalvontavaltuutus löytyy vain harvalta

Testamentin on tehnyt runsas neljäsosa vastaajista. 35 prosenttia vastaajista on sopinut, kuka nimetty henkilö hoitaa asioita, jos sairastuminen estää asioiden hoitamisen. Kuitenkin edunvalvontavaltuutus on tutkimuksen perusteella uusi asia monille.

– Oikeudellisen ennakoinnin keinoista kaivataan tietoa. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutus löytyy vain 12 prosentilla vastanneista, vaikka sellainen on tarpeen olla jokaisella täysi-ikäisellä, Heinola sanoo.

Tutkimuksen tulosten perusteella ikääntymisen suunnittelusta tarvitaan tietoa. Tiedontarpeet liittyvät seuraaviin:

• Terveys ja toimintakyky
• Oikeudellinen ennakointi kuten hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja testamentin laatiminen
• Rikoksentorjunta, tietoturva ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy
• Yksinäisyyden ehkäisy ja yhteisölliset toimintamahdollisuudet
• Talouden suunnittelu
• Asumiseen liittyvät asiat kuten asumisen suunnittelu, kotiturvallisuus, kodin esteettömyys, asuntojen korjauksiin liittyvä neuvonta

(Lisätietoa oikeudellisen ennakoinnin keinoista löytyy esim. Hyvä Ikä -blogista: Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi)

“Oma lisäeläke työtuloista olisi pitänyt tehdä.”

Noin puolet vastaajista on säästänyt rahaa vanhuutta varten ja kartoittanut varallisuuttaan, mutta ainoastaan 20 prosenttia vastaajista on tehnyt tulo- ja menoarvion eläkevuosia varten.

Erityisesti 50–69-vuotiaat kertovat avoimissa vastauksissa, että he kiinnittäisivat omaan talouteensa huomiota aiemmin, jos voisivat nyt valita:

“Aloittaisin eläkesäästämisen ajoissa ja isommilla summilla.”

“Eläisin taloudellisemmin ja aloittaisin sijoittamisen jo nuorena.”

“Olisin ehkä sijoittanut aktiivisemmin, mutta tyhjästä on vaikea sijoittaa.”

“Säästäisin rahaa “väkisin” vaikka tuloni pienyrittäjänä olivatkin pienet, sillä tämänhetkinen köyhyys on todella raskas taakka!”

 

Viisaasti ja vastuullisesti kohti uusia vuosikymmeniä

• Kuka hoitaa asioitasi, kun et itse siihen pysty? Ota haltuun oikeudellisen ennakoinnin keinot edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja testamentti.
• Mihin sinulla on varaa eläkkeellä? Miten varaudut taloudellisesti vanhuuspäiviin? Kirjaa ylös tulot ja menot – tee budjetti.
• Suunnittele myös asumistasi hyvissä ajoin.
• Ystävät ovat elämän suola läpi elämän! Pidä huolta sosiaalisista verkostoistasi ja ole aktiivinen.
• Jo vanhakin nyt nuortuu – huolehdi terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi kokonaisvaltaisesti.

Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Vanheneminen.fi -hankkeessa luodaan laaja verkkosivusto, johon kootaan eri tahojen yhteistyönä vanhuudenpäivien suunnitteluun liittyvää materiaalia, ohjeita ja linkkejä. Verkkosivusto avautuu vuoden 2019 aikana.

------------------------------------------------------------------------------------

Vanhustyön keskusliiton koordinoiman Vanheneminen.fi-hankkeen Varautuminen parempaan vanhuusikään -kyselytutkimus toteutettiin online-tutkimuksena marraskuussa 2018. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.

Vanheneminen.fi -hankkeessa tiivistetään yhteistyötä vanhuuteen varautumiseen liittyvää toimintaa tekevien järjestö-, kansalais- ja viranomaistoimijoiden kesken. Yhteistyön tarkoituksena on vähentää päällekkäistä työtä, parantaa yhteistyötä sekä kohdentaa resursseja tehokkaammin. Mukana yhteistyössä ovat Finanssiala ry, Invalidiliitto, Miina Sillanpään Säätiö, Oulunkylän kuntoutussairaala, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Suomen Asumisen Apu ry, Suomen Omakotiliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry, Turvallisen vanhuuden puolesta -Suvanto ry, Ympäristöministeriö, VTKL: SeniorSurf, Korjausneuvonta, Kotiturva, Vahvike.