Ekonomistit erimielisiä koronakriisin pitkäaikaisista vaikutuksista talouteen

Noin puolet (47 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia. Toista mieltä on joka neljäs (24 %) ja kannastaan epävarmoja noin kolmannes (29 %). Kysymykseen vastattiin joulukuussa 2020.

Kommenteissaan monet taloustieteilijät toteavat, että talouden nopea elpyminen on edelleen mahdollista, koska lyhyen aikavälin vaurioista huolimatta pelättyä konkurssiaaltoa ei toistaiseksi ole nähty. Lisäksi pandemian aikaisten rajoitustoimien nähdään osin vauhdittaneen rakennemuutosta ja edistäneen myös tuottavuutta nostavia toimintatapoja, kuten etätyöaikana omaksuttua digiloikkaa.

Ekonomistit korostavat kannasta riippumatta, että koronakriisin vaikutukset eivät ole selkeästi vielä nähtävissä tai ainakaan kaikilla aloilla.

Juuri nyt tärkeintä on ehkäistä konkursseja ja työttömyyttä

Yksimielisempiä ekonomistit ovat talouspolitiikan tehtävästä tällä hetkellä. Enemmistö eli 70 prosenttia katsoo, että talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja Suomen tuotantorakenteen tuhoutumista. Näin siitäkin huolimatta, että julkisen talouden alijäämä kasvaa. Toista mieltä on 23 prosenttia vastaajista.

Samalla ekonomistit kuitenkin korostavat, että talouden alijäämän kasvun tulisi jäädä lyhytkestoiseksi. Hallituksen tulisi nyt valmistella myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavia toimia.

Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.

Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Mika Maliranta (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Roope Uusitalo. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel