Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta
Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt poikkeuksellisen paljon kahden koronavuoden aikana. Vuonna 2020 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi 5 kuukautta. Viime vuonna nousua oli peräti 6 kuukautta eli puoli vuotta.
Vuonna 2021 suomalaisten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,4 vuotta, viisi kymmenystä enemmän kuin vuonna 2020.
– Viime vuosina eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti eläkeuudistuksen ansiosta. Nyt myös uusien työkyvyttömien määrä väheni, mikä nosti eläkkeellesiirtymisikää entisestään, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä 2000-luvun alhaisin
Puolet viime vuoden kehityksestä selittyy eläkeuudistuksessa sovitulla vanhuuseläkkeen alaikärajan korotuksella.
Toinen puoli on seurausta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävästä laskusta. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Siirtyneiden määrä laski 1 600 henkilöä eli reilut kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on 2000-luvun ja koko mittaushistorian alhaisin. Aika näyttää, onko hyvä kehitys pysyvää vai onko kyse vain poikkeuksellisesta korona-ajasta.
– Tuskin suomalaisten terveydentila on kohentunut näin paljon korona-aikana. Sen sijaan hoitovelka lienee kasvanut, kun poikkeusoloissa ei hakeuduta lääkäriin. On varsin todennäköistä, että työkyvyttömien määrä nousee pandemian jälkeen, arvioi Kannisto.
Ikääntyneiden työllisyysaste nousi koronasta huolimatta
Ikääntyneiden, 60–64-vuotiaiden työllisyysaste (56,9 %) nousi puoli prosenttiyksikköä vuonna 2021.
Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa luku oli puolet nykyisestä. Viime vuosina työllisyysastetta on parantanut erityisesti eläkeuudistuksessa sovittu eläkeiän nosto.
– Työurat ovat pidentyneet selvästi. Ikääntyneiden, 60–64-vuotiaiden, työllisyysaste on parantunut lähes kymmenen prosenttiyksikköä eläkeuudistuksen jälkeen. Viime vuonna se oli tilastohistorian korkein, kertoo Kannisto.
Eläkkeellesiirtymisiän odote – 62,4 vuotta
- kuvaa keskimääräistä työeläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
- on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
- mittaa työeläkkeellesiirtymisiän kehitystä.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtyneistä vuonna 2021
- Työeläkkeelle siirtyi yhteensä 61 500 henkilöä.
- Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 000 henkilöä, kasvua 2 000 henkilöä.
- Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä, laskua 1 600 henkilöä.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Lue lisää aiheesta Etk.fi:n tilastosivuilta Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä ja Suomen työeläkkeensaajat.
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia siihen oikeutetuista3.4.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Medelpensionen steg till 2 100 euro27.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarnas genomsnittliga månadspension fortsatte att öka i fjol. År 2024 betalades sammanlagt 39,1 miljarder euro i arbetspensioner och FPA-pensioner.
Keskieläke nousi 2 100 euroon27.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.
Pensioneringsåldern fortsätter att stiga snabbt10.2.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarna förlänger tiden i arbetslivet snabbare än beräknat. I fjol inleddes arbetspensionen i genomsnitt vid 63,1 års ålder. Målet för 2025 har redan uppnåtts och passerats med mer än ett halvår.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme