Esimerkin voima saa hedelmät ja kasvikset maistumaan koululaisille
VTM Elviira Lehto selvitti väitöstutkimuksessaan, mitkä tekijät voivat selittää sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja lasten hedelmien ja kasvisten kulutuksessa ja niistä pitämisessä.
Tutkimusaineistona hän käytti vuosien 2009–2010 PRO GREENS -projektia, jossa kartoitettiin 11-vuotiaiden koululaisten hedelmien ja kasvisten kulutusta ja siihen liittyviä ympäristötekijöitä ja psykososiaalisia tekijöitä.
PRO GREENS -projektin kyselytutkimuksiin sekä kouluissa toteutettuihin hedelmien ja kasvisten syöntiin kannustaviin interventioihin osallistui yhteensä 8159 koululaista kymmenestä Euroopan maasta. Mukana oli myös 934 suomalaislasta.
Lehdon väitöstutkimuksesta selviää, että suurimmassa osassa projektiin osallistuneista maista korkeamman sosioekonomisen taustan lapset söivät muita todennäköisemmin päivittäin hedelmiä ja kasviksia. Heidän kotonaan hedelmiä ja kasviksia oli paremmin saatavilla ja nämä lapset myös tiesivät niiden saantisuosituksista.
Tytöt pitivät tutkimuksen mukaan kasviksista poikia enemmän, mikä selittyi heidän aiemmilla ruokailutottumuksillaan sekä sillä, että he liittivät poikia harvemmin kasvisten syöntiin negatiivisia asioita.
- Kouluikäisillä lapsilla kasviksista pitäminen on kiinteästi yhteydessä kasvisten syöntiin. Erityisesti poikien ja alemman sosioekonomisen taustan lasten kohdalla tulisi varmistaa kasvisten runsas saatavuus ja kulutus kannustavassa ilmapiirissä, Lehto toteaa.
Aineistosta selvisi, että hedelmien ja kasvisten syönnin yleisyyteen vaikuttivat yhtä voimakkaasti sekä lasten vanhemmat että lasten oma ystäväpiiri.
Hedelmien ja kasvisten syöntiin kannustavilla interventioilla oli tutkimuksen mukaan ainoastaan hedelmien syöntiä lisäävä vaikutus. Intensiivinen interventio lisäsi lasten tietämystä hedelmien ja kasvisten saantisuosituksista ja vaikutti myös heidän makutottumuksiinsa – hedelmistä pidettiin intervention jälkeen enemmän.
– Voidaan olettaa, että kasvisten syönnin lisääminen vaatisi myös intensiivisesti toteutetun intervention, jossa keskityttäisiin pelkästään kasviksiin, sillä hedelmistä lapset pitävät jo muutenkin enemmän. Kasvisten mausta pitäminen on avainasemassa, joten olisi hyvä löytää tapoja totuttaa lapset vähitellen erilaisten kasvisten makuun. Lisäksi poikien kohdalla kyse vaikuttaa olevan hieman myös asenteesta, Lehto pohtii.
VTM Elviira Lehto väittelee 15.10.2016 kello 10 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The associations between schoolchildren’s fruit and vegetable intake and psychosocial factors – shaped by gender, socioeconomic background and an intervention". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: elviira.lehto@helsinki.fi
Ystävällisin terveisin,
Elisa Lautala, Viestinnän asiantuntija, Meilahden kampus, Helsingin yliopisto
puh. 050 318 5682, elisa.lautala@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
![Helsingin yliopisto](/data/images/00435/ffcc79be-41c7-4a5a-98db-27a85f765a65-w_300_h_250.jpg)
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme