Etelä-Sudanin joukot syyllistyneet sotarikoksiin – joukkoraiskauksia ja teloituksia
Amnestyn raportti kuvaa, miten Etelä-Sudanin hallituksen joukot ja niiden liittolaiset ovat tappaneet siviilejä, raiskanneet ja siepanneet naisia, varastaneet karjaa sekä sytyttäneet kyliä tuleen Leerin maakunnassa Unityn osavaltiossa. Alue on opposition vahvaa tukialuetta. Tutkitut väkivaltaisuudet tapahtuivat elokuun ja joulukuun 2015 välillä.
Rikokset ovat jyrkässä ristiriidassa presidentti Salva Kiirin ja varapresidentti Riek Macharin keskenään solmiman rauhansopimuksen kanssa. Heinäkuussa Etelä-Sudanissa on nähty jälleen uusia yhteenottoja. Väkivallasta kärsinyt Leer on Macharin kotimaakunta.
”Nämä sotarikokset ja muut rikokset eri puolilla Etelä-Sudania ovat seurausta rankaisemattomuuden kulttuurista, joka ruokkii konfliktia Etelä-Sudanissa. Se on näkynyt jälleen viime viikkoina uusina taisteluina”, Amnestyn vanhempi kriisialuetutkija Lama Fakih.
Teloituksia lähietäisyydeltä, joukkoraiskauksia
Raporttia varten haastateltiin 71 ihmistä. Monet heistä kertoivat, miten miehiä ja naisia ammuttiin heidän paetessaan hyökkääjiä. Ihmisiä teloitettiin myös lähietäisyydeltä. Haastatellut kuvailivat myös, miten lapsia ja vanhuksia paloi elävältä koteihinsa. Siepatut naiset ja tytöt joutuivat raiskatuiksi useita kertoja, useiden sotilaiden toimesta. Osa tapettiin, kun he yrittivät vastustaa raiskaajia.
Eteläsudanilainen nainen Nyamile todisti lokakuussa hyökkäyksen Adok Payamissa. Hän näki, miten kuusi tyttöä sidottiin, raiskattiin ja sen jälkeen siepattiin. Nyamilen nimi on muutettu hänen suojelemisekseen.
”Me valitsimme presidentin ja nyt hän tappaa meitä. Siksi vetoamme kansainväliseen yhteisöön, jotta Kiiriä käskettäisiin lopettamaan tappaminen. Naiset kärsivät paljon. Yksi naisista joutui kuuden miehen raiskaamaksi”, Nyamile sanoi.
Haastatelluista 26 oli naisia ja tyttöjä, jotka olivat paenneet tai heidät oli vapautettu. Monet heistä olivat joutuneet toistuvan seksuaalisen ja muun fyysisen väkivallan uhreiksi vankeudessaan. Osa pakoa yrittäneistä tapettiin. Kaikki silminnäkijät ja selviytyjät kertoivat, että heitä vastaan hyökänneillä sotilailla oli yllään armeijan maastopuvut.
”Viholliset saapuivat. Me juoksimme jokeen. He ampuivat ja tappoivat veljeni jokeen. He ampuivat äitipuoleni hänen kotiinsa. He saivat kiinni siskoni ja vaimoni, veivät heidät jokeen ja raiskasivat heidät. Sen jälkeen he polttivat talot”, kertoi kolmen lapsen isä, joka selvisi Gondor Payamiin marraskuussa 2015 tehdystä hyökkäyksestä.
Siepatut naiset vapautettava, rikokset tutkittava
Siviileihin kohdistuneiden hyökkäyksiin syyllistyneiden vastuuseen saattamiseksi ei ole aloitettu minkäänlaisia toimia.
”Siviilien murhat, raiskaukset ja sieppaukset pitää tutkia välittömästi, riippumattomasti ja tehokkaasti. Niille, joita on aihetta epäillä rikoksista, on järjestettävä oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, turvautumatta kuitenkaan kuolemanrangaistuksiin”, Amnestyn Fakih sanoo.
Jos Etelä-Sudan epäonnistuu rikosten selvittämisessä, pitää kansainvälisen yhteisön harkita keinoja, joilla rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen. Etelä-Sudanin hallituksen pitää varmistaa heti, että siepatut naiset vapautetaan.
Koko raportti luettavissa liitteenä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aishi Zidan
tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
aishi.zidan@amnesty.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.