EU:lla on peiliin katsomisen paikka – Kreikan kriisi on seurausta epäinhimillisestä pakolaissopimuksesta Turkin kanssa

Euroopan unioni ja Turkki tekivät sopimuksen pakolaisten pitämisestä Turkissa 18. maaliskuuta 2016. Turkki sitoutui estämään turvaa hakevien pääsyn Eurooppaan ja vastineeksi EU lupasi maksaa Turkille miljardeja euroja.

Turkki noudatti sopimusta neljän vuoden ajan, kunnes maa ilmoitti kapasiteettinsa pakolaisten vastaanottamiseen olevan täynnä. Nyt Turkissa elää 3,7 miljoonaa pakolaista, joista valtaosa on syyrialaisia.

Kun Turkki päätti antaa alueellaan oleskelevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten liikkua kohti Eurooppaa, Kreikka ilmoitti, ettei se ota uusia turvapaikkahakemuksia vastaan. Samalla viranomaiset estivät ihmisiä ylittämästä rajaa käyttämällä muun muassa kyynelkaasua pakolaisia vastaan.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tukensa Kreikalle. Kreikan valtio ja EU ovat olleet kiinnostuneempia rajavalvonnasta kuin ihmishenkien suojelemisesta.

EU:n ja Turkin välinen sopimus loukkaa ihmisoikeuksia

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina.

Sopimus perustuu käsitykseen siitä, että Turkki olisi turvapaikanhakijoille turvallinen kolmas maa. Tämä ei ole totta. Turkki esimerkiksi myöntää ainoastaan eurooppalaisille turvapaikanhakijoille pakolaisaseman, mikä jättää miljoonat syyrialaiset ilman viranomaisten tarjoamaa suojaa ja peruspalveluita.

Sopimus on myös kansainvälisen oikeuden vastainen. Jokaisella ihmisellä on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuva oikeus hakea turvapaikkaa, eikä ketään saa palauttaa maahan, jossa häntä voi odottaa hengenvaara, kidutus tai muu vakava ihmisoikeusloukkaus tai josta hänet voitaisiin tällaiseen maahan palauttaa. 

”Amnestyn tutkimuksen mukaan Turkki on palauttanut pakolaisia hengenvaarallisiin oloihin Syyriaan. Tästä huolimatta kreikkalaisviranomaiset ovat palauttaneet ihmisiä Turkkiin ilman heidän tilanteensa käsittelyä ja mahdollisen vainon vaaran selvittämistä”, kertoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen. 

Mitä EU:n tulisi tehdä seuraavaksi?

EU:ssa tulee sopia yhteisesti vastuunjaosta ja uudelleensijoittamisesta ihmisten oikeuksien turvaamiseksi. EU ei voi tukea Kreikan ihmisoikeussopimusten vastaista päätöstä olla vastaamatta turvapaikanhakijoiden hätään rajoillaan.

EU:lla ja sen jäsenmailla on velvollisuus noudattaa ihmisoikeussopimuksia – ne eivät saa jäädä merkityksettömiksi.

”Minkä arvoinen Euroopan ihmisoikeussopimus on, jos EU hyväksyy, etteivät sen jäsenmaat noudata sitä?” Pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja Pia Lindfors kysyy.

”Nyt jo nähdään, miten Kreikan esimerkki on rohkaissut Suomessakin oppositiopuolueita ehdottamaan, että kyllähän mekin voisimme laittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen katkolle poikkeustilanteessa. Tämä kehityssuunta on kestämätön”.

Turkin syyttelyn sijaan EU:n tulee nyt tarkastella omaa toimintaansa. Unioni ei voi ulkoistaa vastuutaan turvapaikanhakijoista kolmansille maille ja vaatia Turkkia noudattamaan sopimusta, jonka perusteet eivät ole oikeudellisesti ja moraalisesti kestäviä. EU:n on pidettävä kiinni perusarvoistaan ja varmistettava, että ne näkyvät kaikissa muuttoliikettä koskevissa sopimuksissa.

Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, eikä turvaa ja suojelua hakevia ihmisiä voida käännyttää ilman turvapaikkaprosessin läpikäymistä. Kreikan päätös lykätä hakemusten käsittelyä on yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastainen.

Suomi on päättänyt ottaa vastaan 175 yksintullutta alaikäistä, mikä on tärkeä päätös. Vielä merkittävämpää olisi löytää kestäviä ja inhimillisiä ratkaisuja EU:n tasolla. EU:lla on ollut runsaasti aikaa rakentaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

EU:n on osoitettava solidaarisuutta ja jaettava vastuu turvapaikanhakijoiden sijoittamisista siten, ettei Kreikka jää yksin vastuuseen hakijoiden vastaanottamisesta. Turvapaikkajärjestelmän täytyy varmistaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet toteutuvat niin Kreikassa kuin muualla EU:ssa.