Euroopan parlamentti äänesti päästökaupan laajentamisen puolesta

- Päästökauppadirektiivin neuvottelijana teollisuusvaliokunnassa minulle on tärkeää edistää toimia, joilla leikataan päästöjä ja lisäksi tuetaan ja kannustetaan eurooppalaista teollisuutta kestäväksi. Näin turvataan ja luodaan kestäviä työpaikkoja ja parannetaan taloutta. Tällä tuloksella leikkaamme päästöjä, ei työpaikkoja, Miapetra Kumpula-Natri painottaa.

Hiilirajavakausmekanismissa asetetaan sertifikaatti EU:n ulkopuolisista maista tuoduille teräs-, rauta-, alumiini-, lannoite ja sementtituotteille sekä tuontisähkölle, jos niiden lähtömaassa ei ole hintaa hiilidioksidipäästöille.

- Näin tilanne on teollisuudelle reilumpi, emme aiheuta hiilivuotoja ja ummista silmiä EU:n ulkopuolisen tuotannon päästöiltä, toteaa Kumpula-Natri.

EU:lla on käytössä maailman laajin päästökauppajärjestelmä, jossa päästöille asetetaan hinta. Nyt päästökauppajärjestelmä laajennettaisiin teollisuus- ja energiatoimialoilta meriliikenteeseen ja luotiin kokonaan uusi järjestelmä maantieliikenteelle ja rakennustoimialalle. Parlamentti päätti tehdä tämän ensin vain kaupallista sektoria koskevaksi 2025 alkaen. Uusi päästökauppajärjestelmä, ETS2, laajenisi tietyin ehdoin vasta 2029 alkaen kotitalouksia koskevaksi.

- Tavoitteena on saada yritykset investoimaan nykyistä nopeammin puhtaisiin energianlähteisiin, tuotteisiin- ja tuotantoprosesseihin. Vain näin onnistutaan vähentämään EU:ssa 55% päästöjä verrattuna vuoteen 1990.

Euroopan parlamentti päätti täysistunnossa, että ilmaisjakoa yrityksille vähennetään asteittain vuodesta 2027 alkaen vuoteen 2032 asti, puolet ennen vuotta 2030. Komissio tekee vuonna 2031 päätöksen vaikutuksista väliarvion. Jos se havaitsee teollisuuden ja työpaikkojen siirtymisen riskin Euroopan ulkopuolelle kasvaneen, ryhtyy se toimiin. Lisäksi ilmaisjakoa voidaan jatkaa vientiyrityksissä sen osuuden verran, kuin mikä niiden vientiosuus on EU:n ulkopuolelle.

Päästökauppapäätöksessä parlamentti ratkaisee myös Suomelle tärkeän talvimerenkulkuun liittyvän kysymyksen. Jäämerivahvisteisille aluksille kompensoidaan niiden korkeammasta polttoaineenkulutuksesta johtuva korkeampi kustannustaso.

- Tämä on merkittävää, sillä Suomi on käytännössä saari, jonka ulkomaankauppa tarvitsee aluksia, jotka pystyvät liikennöimään turvallisesti jääolosuhteissa, Kumpula-Natri painottaa.

- Äänestin ETS- ja CBAM- esitysten puolesta, jotta päästöjä pystytään leikkaamaan samalla kun eurooppalaiset yritykset saavat riittävästi aikaa sopeutua uuteen hiilivuotoa estävään järjestelmään ja ennen kaikkea tarvittaviin kestäviin investointeihin. Näiden säädösesitysten osalta työ jatkuu parlamentin, komission ja neuvoston välisissä neuvotteluissa eli trilogeissa syksyllä.