Exit-projekti auttaa vankeja irtautumaan järjestäytyneestä rikollisuudesta

Suomen vankiloissa on tällä hetkellä noin 140 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittynyttä vankia. Rikollisjärjestöön kuuluminen on työsuhteen kaltainen sopimus. Järjestön sisällä on selkeä hierarkia ja säännöstö. Rikollisjärjestöstä irtautuminen ei ole helppoa ja siihen liittyy yleensä taloudellista kiristystä ja väkivaltaa.

”Irtautumisen taustalla on lähes poikkeuksetta moraalinen närkästyminen rikollisryhmän toimintaa kohtaan. Ryhmään liittymisen taustalla on usein positiivisia syitä, kuten veljeys, elämäntapa ja vapaus. Myöhemmin rikollisryhmän toiminta paljastuukin valheelliseksi veljeydeksi, muiden hyväksikäytöksi ja pettämiseksi”, Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Sami Peltovuoma kertoo.

Rikollisjärjestöön kuuluvat uusivat rikoksia merkittävästi enemmän kuin muut vapautuvat, koska rikollisjärjestössä työskentely velvoittaa ansaitsemaan rahaa organisaatiolle. Suomessa rikollisryhmittymään kuuluva tekee uuden rikoksen kolmen vuoden seurannalla 84 prosentin todennäköisyydellä, kun jengiin kuulumattoman uusimistodennäköisyys on 60 prosenttia.

”Lisäksi ruotsalaisen tutkimuksen mukaan jengissä toimiva rikollinen tekee 3−5 kertaa enemmän rikoksia kuin jengin ulkopuolella toimiva”, Peltovuoma jatkaa.

Järjestäytyneen rikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttamat vahingot ovat valtavia. On arvioitu, että yhden jengiläisen yhteiskunnalle aiheuttamat elinkaarikustannukset ovat 2,6 miljoonaa euroa.

Rikosseuraamuslaitos on harjoittanut Exit-toimintaa vuoden 2015 alusta yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja Keskusrikospoliisin kanssa. Toiminnan avulla on kyetty tukemaan useita henkilöitä irtautumaan rikollisesta elämäntavasta. Erityisasiantuntija Sami Peltovuoma esitteli Exit-toimintaa tänään Kriminaalityön Foorumissa Tampereella.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Sami Peltovuoma, p. 029 56 81156, sami.peltovuoma@om.fi