Helsingin yliopisto tuotteistaa ohjelmistoinnovaatiota
Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat käytäntöjämme, kommunikointiamme ja ajatteluamme, joten vuorovaikutus-, innovointi-, ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys korostuu entisestään. On löydettävä parempia tapoja kilpailla.
– Ihmisillä on valtavasti tietoa ja potentiaalia, mutta parhaat ideat ja oivallukset eivät välttämättä nouse esiin työpaikoilla. Hankkeessa kehitettävä ohjelmisto tukee yhteisöllistä tiedonluomista, ideointia ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä auttaa organisaatioita innovoimaan ja oppimaan, kertoo hankkeen johtaja, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.
Ohjelmiston avulla työyhteisöt ja tiimit saavat toiminnallista tukea omien innovatiivisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittämiseen. Kehitystyö lähti omasta tarpeesta.
– Vaikka yhteisöllisiä työtapoja on olemassa, voi työskentely edelleen olla kömpelöä ja liian yksilökeskeistä. Ei ole mitään teknistä ratkaisua, joka helpottaisi innovointia työyhteisöissä. Turhauduimme siihen, että kokouksissa ei syntynyt uusia ideoita ja kukin räpläsi vain omaa laitettaan, Lonka muistelee.
Ohjelmisto inspiroi ja vapauttaa aktiiviseen ideointiin sekä suunnitteluun erilaisissa ryhmissä paikasta riippumatta. Keskustelun pohjalta automatisoidun analysoinnin kautta on jatkotyöstö tehokasta ja nopeaa, jossa tuottavuutta lisää vielä jo aikaisempien ideointien hyödyntäminen.
Hankkeessa väitöskirjaa tekevä Niina Halonen (KM, Helsingin yliopisto) kertoo, että yhdessä oppimisen, innovoinnin ja sosiodigitaalisen teknologian mahdollisuudet kansallisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä ovat tutkimuksen keskiössä.
– Yhteisöllisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittäminen luo oppimista ja luovuutta ja sitä kautta myös työn imua (work engagement) ja tuottavuutta niin yksilölle kuin yhteisölle, Niina Halonen toteaa.
Ohjelmistoprototyypin kehittäminen perustuu uusimpaan oppimisen tutkimukseen. Sen taustalla toimivat teoriat tutkivasta ja oivaltavasta oppimisesta sekä itseorganisoituvien systeemien teoriat, jotka ovat myös väitöskirjaa ohjaavan professori Pirjo Ståhlen (Aalto yliopisto) erityisosaamista.
TUTL -hankkeen tavoitteiden mukaisesti ohjelmisto tuotteistetaan projektin jälkeen vuonna 2017.
– Nyt on erinomainen aika tuottaa kättä pidempää myös suomalaiseen ja kansainväliseen työelämään, kertoo kaupallistamisen toimista vastaava Olli Sarvi Haaga-Heliasta.
Lisätietoja: Kirsti Lonka, puh. 050 318 2181, s-posti kirsti.lonka@helsinki.fi
Niina Halonen, puh. 044 700 649, s-posti niina.halonen@helsinki.fi
www.helsinki.fi/engaging-working-culture
Twitter @ewc_helsinkiuni @kirstilonka @ninahalo
Facebook EWC – Engaging Working Culture
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedottaja
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme