HSL ja HKL pahoittelevat metron alkuvuoden häiriöitä – liikenteen luotettavuutta kehitetään jatkuvasti

”Metroliikenteen luotettavuus on edelleen varsin korkealla tasolla. Siinä on kuitenkin tapahtunut huomattava lasku aikaisempaan, eikä nykyinen taso ole sellainen, jota tavoittelemme. Olemme kovin pahoillamme tästä laskusta” sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Metroliikenteen alkuvuoden häiriöiden taustalla on useita syitä. Yksi ongelmista on ollut kuljettajapula: kun metroliikenne laajeni 14 kilometrillä länteen viime marraskuussa, tarvittavien kuljettajien määrä osoittautui alun perin kaavailtua suuremmaksi. Syynä oli se, että metroliikenteen testausvaiheessa aiemmin laaditut aikataulut osoittautuivat liian tiukoiksi. Uusia kuljettajia kuitenkin koulutetaan koko ajan.

Kun lähtöjä on kuljettajapulan vuoksi jäänyt ajamatta esimerkiksi ruuhka-aikoina, myös junissa on ollut tavanomaista enemmän tungosta.

Metron kuljettajapulan ennakoidaan helpottavan, kun uusia kuljettajia valmistuu HKL:n kuljettajakurssilta maaliskuussa. Huhtikuussa on myös tarkoitus testata yhtenä aamuna ruuhka-aikaan tiheämmällä, 2,5 minuutin vuorovälillä ajamista Matinkylään asti nykyisen Tapiolan sijaan. Pysyvämpi aikataulumuutos voisi olla mahdollinen syksyllä, mutta sen toteutuminen riippuu vuorovälikokeilun onnistumisen ja kuljettajien määrän lisäksi muun muassa liikennöinnin kustannuksista.

Kuljettajapulan lisäksi metron järjestelmissä ja laitteissa on ollut yksittäisiä häiriöitä. Helmikuun aikana metron ajokisko katkesi kovien pakkasten yhteydessä Herttoniemessä, samoin virtakisko Kulosaaren asemalla seuraavana päivänä. Ruoholahdessa ja Kampissa paloturvallisuutta varten olevat rullaovet vikaantuivat kumpikin kertaalleen. Lisäksi Kontulassa tapahtunut ulkopuolisen toimijan työmaaonnettomuus aiheutti häiriön metroliikenteeseen. Vanhoissa M200-metrojunissa on myös ilmennyt teknisiä ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet häiriöitä.

Kaikkein suurin häiriötilanne kohtasi metroliikennettä tiistaiaamuna 9. tammikuuta, jolloin koko metroliikenne oli asetinlaitevian vuoksi jonkin aikaa pysähdyksissä. Metro ei liikennöinyt myöskään perjantaina 2. helmikuuta poliittisen mielenilmauksen vuoksi.

Teknisten häiriöiden syitä on selvitetty ja todettu, että kaikki ovat erillisiä, toisistaan irrallisia ja kertaluontoisia tapauksia, joiden ennakointi on vaikeaa. Tästä huolimatta jokaisen häiriön juurisyy pyritään selvittämään ja siten tekemään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä kohteiden kunnossapitosuunnitelmiin ja ennakoivan kunnossapidon ohjelmiin.

Metro on aiempaa alttiimpi häiriöille myös siksi, että metrolinja on pidempi ja vuoroväli tiheämpi kuin aiemmin. Muutoksen mittaluokkaa kuvaa, että kun vielä vuonna 2016 metrossa liikennöi ruuhka-aikaan 15 junaa 4 minuutin vuorovälillä niin länsimetron liikenteen alettua syksyllä 2017 metrossa liikennöi ruuhka-aikaan 36 junaa 2,5 minuutin vuorovälillä. Liikenne on pitkällä tiheästi liikennöidyllä linjalla paljon häiriöherkempää ja pelivaraa metrojunien välissä on hyvin niukasti.

”Metroliikenteen toimintaympäristö on edellä mainitusta syystä hyvin erilainen kuin ennen. HKL pitää kuitenkin tärkeänä palvella kaupunkiseudulla asuvien arkea niin, että metro säilyttää asemansa seudun luotettavimpana joukkoliikennemuotona. Esiin nousseisiin haasteisiin luomme päivittäin parempia ratkaisuja” toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Koska raskaassa raideliikenteessä voi muutoinkin aina sattua häiriötilanteita, HSL ja HKL ovat myös pyrkineet kehittämään toimintaansa poikkeustilanteissa ja niistä viestimisessä. Häiriötilanteissa nopean tiedonsaannin merkitys korostuu, ja tässä HSL ja HKL aikovat kehittää yhteistyötään.

Esimerkiksi tieto metroliikenteen häiriöstä olisi tarkoitus saada matkustajille mahdollisuuksien mukaan jo ennen metromatkaa, ja tietoa vaihtoehtoisista ja korvaavista yhteyksistä pyritään tarjoamaan matkustajille aiempaa nopeammin ja useammissa kanavissa. Tämä ei ole alkuvuoden häiriöissä toteutunut tavoitellusti.

”Kaikkein toivottavinta tietysti on, ettei näitä suunnitelmia tarvitsisi ottaa käyttöön. Ne on silti oltava, jotta matkanteko onnistuisi myös poikkeustilanteissa”, Rihtniemi sanoo.