Hyvännäköiset oikeistopoliitikot ja vasemmistotutkijat
Aiempi vaalitutkimus (Berggren, Jordahl ja Poutvaara, 2015) Australiassa, Euroopan Unionissa, Suomessa ja USA:ssa on osoittanut, että oikeistoa edustavat poliitikot ovat yleisesti paremman näköisiä kuin vasemmiston edustajat. Professori Jan-Erik Lönnqvistin tuore tutkimus osoittaa tämän koskevan nimenomaan poliitikkoja – ei siis yleisesti oikeistolaisia.
Selvittääkseen, ovatko oikeistoa kannattavat ihmiset yleisesti paremman näköisiä, Lönnqvist tutki, ovatko myös oikeistolaisesti suuntautuneet tutkijat viehättävämpiä kuin vasemmistolaiset. Poliitikot ja tutkijat soveltuvat hyvin vertailuun, sillä heitä yhdistävät esimerkiksi ikä, koulutustaso, sosiaalinen status ja julkisuus.
– Sen sijaan on epätodennäköistä, että ulkonäöllä olisi merkitystä akateemisen uran kannalta.
Vasemmistolaiset tutkijat viehättävämpiä
Tutkimustulokset osoittavat, että vasemmistolaisia tutkijoita pidetään paremman näköisinä kuin oikeistolaisia. Sen sijaan akateemisessa maailmassa oikeistolaiset ovat usein ulkonäöltään huolitellumpia. Tulosten perusteella ulkonäöllä on paljonkin väliä politiikassa ja hyvästä ulkonäöstä on hyötyä erityisesti oikeistossa.
– En pidä huolestuttavana, että vasemmistoa kannattavat tutkijat koetaan paremman näköisiksi. Huolestuttavaa on sen sijaan, että ulkonäöllä on niin suuri merkitys poliittisissa vaaleissa, Lönnqvist sanoo.
Oikeistopoliitikkojen parempi ulkonäkö johtuu todennäköisesti siitä, että oikeistopuolueissa hyvällä ulkonäöllä on suurempi merkitys ehdokkaiden valinnan ja heidän vaalimenestyksensä kannalta.
– Omat tulokseni ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa, jotka osoittavat viehättävällä ulkonäöllä olevan tuplasti suurempi merkitys oikeistopoliitikkojen kohdalla verrattuna vasemmistoon, Lönnqvist toteaa.
Kauniilla ulkonäöllä on yleisesti myönteinen vaikutus menestykseen, ja ihmiset uskovat sen viestivän myös hyvistä ominaisuuksista. Hyvännäköiset ihmiset ansaitsevat paremmin, saavat parempaa kohtelua, saavuttavat korkeamman aseman ja ovat onnellisempia. Ulkonäön vaikutus äänestystuloksiin vähenee kuitenkin, jos äänestäjät ovat valveutuneita.
– Ulkonäön suuri merkitys oikeistolaisille äänestäjille saattaa tarkoittaa, että he ovat huonommin perillä asioista. Aiempi tutkimus osoittaa myös, että konservatiivisilla äänestäjillä on käytännönläheisempi ja kenties yksioikoisempi lähestymistapa, Lönnqvist sanoo.
Lönnqvist toivookin, että äänestäjät olisivat tietoisempia ulkonäön vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen. Vaalikoneet ovat hyvä tuki oman ehdokkaan löytämiseksi.
Arvioinnissa 400 tutkijaa
Tutkimus toteutettiin poimimalla neljän amerikkalaisen laatujulkaisun 100 viimeisintä kirjoittajaa, yhteensä 400 tutkijaa. Julkaisuista Claremont Review of Books sekä First Things määriteltiin oikeistolaisiksi, kun taas New York Review of Books sekä Humanist Magazine määriteltiin vasemmistolaisiksi. Julkaisut kuuluvat usean lähteen mukaan huomattavimpien ja vaikuttavimpien ideologisesti suuntautuneiden älymystön lehtien joukkoon.
Puolet kirjoittajista luokiteltiin oikeistolaisiksi ja puolet vasemmistolaisiksi sen mukaan, missä lehdessä he olivat julkaisseet. Tutkimusta varten etsittiin jokaisesta tutkijasta paras mahdollinen muotokuva. Tämän jälkeen tutkimusassistentit saivat arvioida tutkijoiden ulkonäköä, sijaintia oikeisto-vasemmisto-akselilla sekä arvomaailmaa konservatiivi-liberaali-asteikolla. Hyvännäköisiä tutkijoita löytyi useammin vasemmistoon kuuluvista lehdistä.
Tutkimus osoitti myös, että oikeistolaisten tutkijoiden ajateltiin olevan konservatiiveja, kun taas vasemmistolaisten oletettiin olevan liberaaleja.
Tutkimus ”Just because you look good, doesn’t mean you’re right” julkaistiin tiedelehdessä Personality and Individual Differences.
Lähde: Berggren, N., Jordahl, H. & Poutvaara, P. (2015). The right look: Conservative politicians look better and voters reward it.
Lisätietoja:
Jan-Erik Lönnqvist
Sosiaalipsykologian professori, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto
jan-erik.lonnqvist@helsinki.fi, puh. 050 415 4567
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christa Liukas
Viestinnän asiantuntija
christa.liukas@helsinki.fi
050 317 5791
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden nimi on Šielâ8.11.2024 14:00:05 EET | Tiedote
Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä ylsi Antti Järvinen. Kolmannen sijan jakoivat Kiekko-Espoo ja Posti. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Politiikkasuositus: Palkokasvien viljelyn lisäämistä tuettava Suomessa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi7.11.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Uudet politiikkasuositukset tarjoavat ehdotuksia palkokasvien viljelyn moninkertaistamiseksi, valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi ja kannustimien luomiseksi viljelijöille. Tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, vähentää tuontivalkuaisen ja typpilannoitteiden tarvetta sekä parantaa huoltovarmuutta.
JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
Vuoteen 2025 osuu täydet kymmenen arkivapaapäivää5.11.2024 08:09:00 EET | Tiedote
Vuosi 2025 alkaa suurimmalla osalla suomalaisia arkivapaapäivällä, kun uudenvuodenpäivää 1.1. vietetään keskiviikkona. Koko vuoden aikana arkivapaapäiviä saadaan maksimimäärä eli kymmenen. Tulevan vuoden ainoa viikonloppuun osuva arkipyhä on itsenäisyyspäivä, jota vietetään vuonna 2025 lauantaina.
Potilaskohtaisten syöpähoitojen räätälöimisessä edistysaskel1.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkijat kehittivät potilaan omiin soluihin perustuvan lääketestausalustan, joka mahdollistaa immuunihoitojen tehon ennustamisen erityisesti keuhkosyöpäpotilailla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme