Ihoa silittävä laite voi auttaa hillitsemään alkoholin himoa

Alkoholismista aiheutuu valtavat kustannukset ja inhimillistä kärsimystä. WHO:n mukaan alkoholi aiheuttaa joka vuosi noin kolmen miljoonan ihmisen kuoleman.
Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät laitetta, joka tukee raittiutta yhdessä muiden hoitojen, kuten psykososiaalisen ja lääkehoidon rinnalla. Hanke on saanut Research to Business -rahoituksen Business Finlandilta.
Laitteen alkoholin himoa mahdollisesti hillitsevä vaikutus perustuu ihon miellyttävään kosketukseen, joka aktivoi ihossa olevia hermoratoja, joita kutsutaan C-taktiileiksi. Niiden kautta kosketus yhdistyy aivoalueille, jotka ovat tiiviisti tekemisissä alkoholin himon ja muiden riippuvuuksien kanssa.
Hankkeessa lääketieteestä vastaava Juliana Harkki kertoo, että aivot käsittelevät kosketusta tuntoaivokuorella, ja pehmeää silittämistä myös aivosaarekkeessa.
”Parasympaattinen hermosto aktivoituu hellästä, miellyttävästä kosketuksesta, ja samalla erittyy muun muassa dopamiinia ja oksitosiinia. Kosketus nostaa samalla stressinsietokykyä – stressi on alkoholihimossa iso laukaiseva tekijä. Tarkoitus ei ole korvata toisten ihmisten läheisyyttä vaan täydentää sitä aktivoimalla mekaanisesti tiettyjä hermoratoja”, Harkki selventää.
Ainutlaatuinen ratkaisu
Maailmanlaajuisesti noin kolme neljästä alkoholiongelmaisesta jää hoitamatta, osin hoitoihin liittyvän stigman vuoksi ja osin pitkien hoitojonojen takia. Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy jo alkoholin kulutusta monitoroivia sovelluksia ja käyttäytymisterapian kaltaista tukea.
”Kehittämämme laite olisi ensimmäinen teknologiaan perustuva lääkinnällinen ratkaisu”, sanoo kaupallistamisesta vastaava Jukka Planman.
Tutkijoiden tavoite on, että hentoTouch-hankkeessa kehitettävän laitteen saisi hankittua apteekista myös ilman reseptiä. Näin se soveltuu ihmisille, jotka ovat itsenäisesti jo tehneet päätöksen raitistumisesta.
Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla.
”Tutkimme myös, kuinka usein aktivaatiota täytyy tehdä ja minkälaisina annoksina. On mahdollista, että laitetta ei tarvitsekaan kuljettaa mukana, vaan aktivointi voi tapahtua vaikkapa kotona”, sanoo teknologiasta vastaava Pauli Tuovinen.
Tiimin jäsenistä Harkki on translationaaliseen neurotieteeseen keskittyvä väitöskirjatutkija, Tuovinen tutkii väitöskirjassaan C-taktiilien aktivointia lääketieteellisen tekniikan keinoin, ja Planman on muotoilun maisteri ja startup-yrittäjä. Hankkeen neuvonantajina toimivat Aallossa vieraileva, kosketuksen vaikutuksia tutkiva professori Francis McGlone Liverpoolista, päihdelääketieteen emeritusprofessori Hannu Alho Helsingin yliopistolta ja riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapeli HUSista. Hankkeen johtavana tutkijana toimii Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan apulaisprofessori Heikki Nieminen.
”Tutkimustiimi on identifioinut merkittävän tarpeen, johon heillä on tieteelliseen tutkimukseen perustuva ratkaisu. Hankkeen ja sitä seuraavan kaupallistamisen onnistuessa hyvin ratkaisulla voisi olla maailmanlaajuinen positiivinen vaikutus alkoholiriippuvuuden hoidossa”, Nieminen sanoo.
Laitetta tullaan testaamaan myös muihin riippuvuuksiin, kuten peliriippuvuuteen ja stressinhallintaan. Laitteelle on haettu patenttia.
Sosiaalista kosketusta ovat tutkineet muun muassa Aallon professori Mikko Sams ja tutkija Ilkka Nissilä, sekä Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaa. Sams on hankkeessa neuvonantajan roolissa, ja tutkimustiimi hyödyntää myös Nissilän ja Nummenmaan tutkimustuloksia.
HentoTouch sai alkunsa vuonna 2021 NeuroBiodesign-hankkeesta, osana Uudenmaan liiton rahoittamaa Helsinki Network Brain & Mind –EAKR-hanketta. NeuroBiodesign on Helsinki Brain &Mind -verkoston ja Biodesign Finland –innovaatio-ohjelman yhdessä luoma neuropainotteinen hanke. Siinä tutkijat havainnoivat sairaaloiden arkea löytääkseen ongelmia, jotka voidaan ratkaista lääketieteellisen teknologian avulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Planman
Commercial Champion
Aalto-yliopisto
p. 050 309 9887
jukka.planman@aalto.fi
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus paljastaa kaupunkipuistojen piilevät hiilipäästöt – vähähiilisyyttä voidaan edistää elinkaarilaskennalla10.2.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Kaupunkipuistot sitovat hiilidioksidia, mutta niiden rakentamisvaiheessa syntyviä päästöjä voitaisiin vielä pienentää.
Research reveals hidden carbon emissions in urban parks: landscape life cycle assessment paves the way for low-carbon parks10.2.2025 10:30:00 EET | Press release
While urban parks absorb carbon dioxide, the emissions generated during the construction phase could still be reduced.
Tutkijoiden läpimurto voi tuoda spektrintunnistuksen kaikkien ulottuville – havaitsee esimerkiksi ruoan pilaantumisen23.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet pienikokoisen anturin, joka tunnistaa ihmisille näkymättömiä valon ominaisuuksia. Tämä tehokas, mutta edullinen laite voitaisiin tulevaisuudessa ehkä integroida esimerkiksi älypuhelimeen.
Vuosi sitten kuolleen professori Pekka Mattilan muistoksi perustettiin stipendipalkinto23.1.2025 12:30:00 EET | Tiedote
Stipendien avulla edistetään Mattilalle ja yhteiskunnalle tärkeää kansainvälisyyttä, sanoo Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki.
80 prosenttia yrityksistä epäonnistuu tekoälyn käyttöönotossa – uusi tutkimus selittää miksi23.1.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Yritysten ei pidä syyttää vain teknologiaa, vaan tutkijoiden mukaan johtajien tulisi myös ymmärtää ja käsitellä niitä tunteita, jotka johtavat tekoälyn käyttöönoton epäonnistumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme