Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa: ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen riskikuvaan
Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset ovat enenevässä määrin nousemassa myös turvallisuuspolitiikan agendalle. Aiheesta keskusteltiin tänään ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa Jyväskylässä. Tilaisuudessa alustanut Sitran Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman asiantuntija Janne Peljo peräänkuuluttaakin ilmastonmuutoksen huomioimista Suomen riskikuvassa.
”Ilmastonmuutoksessa globaalina riskinä ei ole kyse vain ympäristöpolitiikasta, vaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta”, Peljo sanoi.
Merkittävät muutokset luonnossa, ympäristössä ja säässä katalysoivat erilaisia kriisejä. Ilmastonmuutosta tulisikin tarkastella moniulotteisena ilmiönä, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Ilmastonmuutoksen riskiskenaarioihin perehtyneen Peljon mukaan juuri näiden monimutkaisten vaikutusketjujen hahmottaminen on oleellista tarkasteltaessa ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan välisiä linkityksiä. Vaikka hirmumyrskyt tai kuivuus eivät meitä Suomessa ensimmäisenä uhkaa, voivat nämä ilmiöt muualla aiheuttaa riskejä myös omalle yhteiskunnallemme ja taloudellemme.
Sijoittajat ja yritykset ovat jo heränneet tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia osana riskienhallintaa. Paikoin asia on noussut myös valtioiden turvallisuuspolitiikan agendalle. Esimerkiksi Yhdysvaltojen armeijassa ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi keskeisimmistä turvallisuusriskeistä, koska se aiheuttaa välittömiä riskejä maan turvallisuudelle ja on omiaan voimistamaan kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä tartuntataudeista terrorismin uhkaan.
”Vähintäänkin riskit täytyisi tunnistaa, arvioida ja ottaa seurantaan, mutta aiheellista on myös meillä pohtia näiden riskien hallintaa ja niihin sopeutumista. Tässä kevätistuntokaudella eduskunnassa käsiteltävällä ulko- ja turvallisuuspoliittisella selonteolla on keskeinen merkitys”, kommentoi Sitralla Resurssiviisas- ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar.
Pakolaisuuden taustalla myös ilmastonmuutos
Merkittävä välillinen vaikutus ilmastonmuutoksella on esimerkiksi viljasatojen heikentymiseen. Ruuan hinnan nousu ajaa ruuantuotannosta elantonsa saavat ihmiset etsimään uutta työtä kaupungeista. Työttömyys, korkeammat elintarvikkeiden hinnat, taloudellinen ahdinko ja ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin ovat otollinen yhdistelmä tyytymättömyyden ja levottomuuden kasvulle, etenkin jos yhteiskunnalliset olosuhteet jo muutenkin ovat hauraalla pohjalla.
”Tällaista kehityskulkua on pidetty yhtenä selityksenä arabikevään ja Syyrian konfliktien taustalla. Tuoreen Journal of Geophysical Research -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan Välimeren itäpäässä koettu pitkäkestoinen kuivuus on ollut kuivempi kuin koskaan, eli linkki ilmastomuutoksen vaikutuksiin on nähtävissä”, kertoi Peljo.
Veden ja viljelykelpoisen pinta-alan riittävyys ovat haasteita monissa osin maailmaa jo nyt. Maahanmuuttovirrat heijastelevat näitä elinolosuhteita. Tulevaisuudessa väestönkasvu tulee pitkälti ilmasto-olosuhteiltaan haavoittuvimmilta alueilta, joilla jo nyt asuu n. 4 miljardia ihmistä. Jos ilmastonmuutos voimakkaasti heikentää elinolosuhteita päiväntasaajan molemmin puolin, ovat riskit epävakaudelle ja suurille muuttoaalloille tulevaisuudessa suuria.
”Eurooppaa nyt haastava maahanmuutto- ja pakolaiskriisi voi olla vasta esimakua, jos ilmastonmuutoksen etenemistä ei saada pysäytettyä ja pahimpien riskien uhkaamien alueiden sopeutumiskykyä ei saada vahvistettua. Siksi kunnianhimoinen ja tavoitteellinen ilmastopolitiikka on tällä saralla myös tehokasta turvallisuuspolitiikkaa”, muistutti Peljo.
• ”Ilmastonmuutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, Janne Peljon alustus Jyväskylässä 5.4.2016
• ”Aika päivittää näkökulma: ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa”, Janne Peljon laajempi blogikirjoitus sitra.fi:ssä
Lisätietoja:
Janne Peljo, asiantuntija, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, p. 0294 618 251, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Mari Pantsar, johtaja, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, p. 0294 618 210, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Liisa Poussa, asiantuntija, viestintä, p. 0294 618447, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
EU:s nya centrum öppnar upp för finska cirkulära lösningar på utvecklingsländernas marknader12.12.2024 14:05:49 EET | Pressmeddelande
EU-kommissionen inrättar ett nytt resurscentrum för cirkulär ekonomi, där Sitra och Finland har en ledande roll. Sitra har redan tidigare skapat World Circular Economy Forum, WCEF, som blivit världens största evenemang inom den cirkulära ekonomin, med tusentals deltagare årligen. WCEF2025 arrangeras i Brasilien i maj.
Uusi EU-keskus kannustaa suomalaisia kiertotalousratkaisuja kehittyvien maiden markkinoille12.12.2024 14:05:49 EET | Tiedote
Euroopan komissio perustaa Sitran ideoiman uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen, jonka työtä johdetaan Suomesta. Sitra on jo aiemmin luonut alan suurimmaksi vuosittaiseksi tapahtumaksi kohonneen, tuhansien osanottajien Maailman kiertotalousfoorumi WCEF:n. WCEF2025 järjestetään Brasiliassa ensi toukokuussa.
I kampen mot folksjukdomar kan naturen ge Finland en ekonomisk vinst på upp till hundratals miljoner euro29.10.2024 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finland har man nu för första gången gjort en bedömning av hur stor ekonomisk vinst naturen kan ge i kampen mot folksjukdomarna. En nyligen genomförd studie visar att naturen kan ge Finland årliga fördelar på upp till hundratals miljoner euro enbart vad gäller förebyggandet av depression och typ 2-diabetes och läkemedelsbehandling av astma. Forskare föreslår ett nationellt naturhälsoprogram för Finland.
Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa29.10.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.
Nature can provide Finland with benefits totalling up to hundreds of millions of euros in fighting chronic diseases29.10.2024 02:00:00 EET | Press release
A Finnish report has assessed for the first time the importance of the health effects of nearby nature in fighting chronic diseases. The report indicates that with the aid of nature, Finland could get a benefit worth up to hundreds of millions of euros annually in fighting depression and type 2 diabetes alone, as well as in the use of asthma medication. The researchers propose a national Nature health programme for Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme