Iltavirkkujen äitien perheissä vauvatkin taipuvaisia valvomaan
THL:n, HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston äskettäin julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vanhemman osittain geneettisistä tekijöistä riippuvan kronotyypin yhteyttä lapsen uneen. Tutkimus perustuu CHILD-SLEEP-kohorttiin, joka on kerätty Pirkanmaalla 2011-2017.
Tutkimus osoitti, että iltavirkkujen äitien lapsilla on enemmän unirytmin kehityksen vaikeuksia kuin muilla. Isän kronotyypillä ei ollut vaikutusta.
Tutkimuksessa seurattiin 1220 äitiä ja 1116 isää, joiden unen laatua ja vuorokausirytmiä mitattiin kyselylomakkeilla raskauden aikana ja lapsen ollessa kolmen, kahdeksan, 18 ja 24 kuukauden ikäinen. Lasten unta mitattiin samoina aikoina.
Tutkimuksessa alle kaksivuotiailla lapsilla esiintyi samanlaista vuorokausirytmin iltapainotteisuutta kuin äidillä. Tämä näkyi vaikeutena asettua nukkumaan illalla ja myöhäisenä nukkumaanmenoaikana. Univaikeuksia raportoitiin myös enemmän.
Unipulmien esiintyvyys on korkeimmillaan kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, mutta niiden yhteyttä vanhempien vuorokausirytmiin ei ole aikaisemmin tutkittu.
LT, dosentti Juulia Paavonen kertoo, että aikuisten unitutkimuksista tiedetään, että iltavirkkuus ylipäätään on riski unettomuudelle, viivästyneelle unijaksolle ja myös päiväaikaiselle väsymykselle.
– Alle kaksivuotiaan vuorokausirytmin iltapainotteisuus ei vaikuttanut kokonaisunen määrään. Iltavirkun äidin vauvat nukkuvat pidempiä päiväunia, mikä sitten nipistää yöunen pituutta.
Perheen tottumuksia voi muuttaa
Ensimmäiset kaksi ikävuotta ovat tärkeitä lapsen unirytmin kehitykselle, jota perheen tottumukset säätelevät.
–Tutkimuksemme perusteella vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi unirytmin pulmia ja viivästynyttä vuorokausirytmin kehittymistä. Tämä ilmenee öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla, lastenpsykiatriaan erikoistuva Paavonen kertoo.
Hänen kokemuksensa mukaan unikouluja ei aina tarvita, vaan perheitä voi auttaa tekemään unenhuollollisia korjausliikkeitä.
– Tämä tutkimus ei anna vastauksia suoraan lapsen vuorokausityypistä, mutta koko perheen päivärytmin muutoksilla tuetaan myös lapsen unirytmin kehitystä. Se kehittyy osana perheen unirytmiä. Pikkulapsella on kovin vähän omia unirytmin säätelykeinoja, Paavonen huomauttaa.
Tutkimuksen tärkein tulos onkin se, että vauvaperheen arki vaikuttaa siihen, millaiseen unirytmiin lapsi asettuu.
Tutkimuksessa ovat olleet mukana THL, HUS, PSHP sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot.Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia, Gyllenbergin säätiö ja Lastentautien tutkimussäätiö.
Morales-Muñoz I, Partonen T, Saarenpää-Heikkilä O, Kylliäinen A, Pölkki P, Porkka-Heiskanen T, Paunio T, Paavonen E J.
The role of parental circadian preference in the onset of sleep difficulties in early childhood
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
LT, dosentti Juulia Paavonen, HUS ja Helsingin yliopisto, juulia.paavonen@helsinki.fi, puh. 050 428 6524
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
En kost som utesluter mjölk under den tidiga barndomen minskar inte användningen av mjölkprodukter i ungdomen och sänker inte D-vitaminnivån4.10.2024 08:53:35 EEST | Pressmeddelande
Komjölksallergi är den vanligaste allergin hos spädbarn i Finland. Enligt en nyligen färdigställd undersökning återspeglas inte en kost som utesluter mjölk under den tidiga barndomen i kosten i ungdomen, om komjölken införs i kosten enligt rekommendationerna när toleransen utvecklas. Hos de flesta unga som deltog i undersökningen låg också D-vitaminnivån på målnivån.
Varhaislapsuuden maidonvälttämisruokavalio ei vähennä nuoruusiässä maitotuotteiden käyttöä tai alenna D-vitamiinitasoa4.10.2024 08:53:35 EEST | Tiedote
Lehmänmaitoallergia on tavallisin allergia imeväisikäisillä Suomessa. Vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden lehmänmaidon välttämisruokavalio ei heijastu ruokavalioon nuoruusiässä, jos lehmänmaito otetaan suositusten mukaan ruokavalioon sietokyvyn kehittyessä. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista nuorista myös D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 7 oktober3.10.2024 15:15:38 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder för att behandla bland annat verksamhet och ekonomi i januari–augusti.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 7.10.3.10.2024 15:15:38 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus kokoontuu käsittelemään muun muassa tammi−elokuun toimintaa ja taloutta.
Kvinnokliniken fyller 90 år3.10.2024 08:27:08 EEST | Pressmeddelande
Kvinnokliniken var det första sjukhuset som förenade behandlingen av kvinnosjukdomar och förlossningar under samma tak.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme