Intersukupuolisten lasten oikeus koskemattomuuteen on turvattava

Suomessa syntyy vuosittain 250–850 lasta, joilla todetaan lapsuusaikana sukupuolipiirteiden variaatio. Lapsiasiavaltuutettu, ISIO ry ja Lastensuojelun Keskusliitto ry ovat huolissaan intersukupuolisista lapsista, joiden oikeus koskemattomuuteen ei Suomessa toteudu.
Suomessa on vallalla kulttuuri, jossa intersukupuolisille lapsille eli lapsille, joilla on sukupuolipiirteiden variaatiota, tehdään erilaisia esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä, joille ei ole lääketieteellistä syytä. Sukupuolipiirteiden variaatio tarkoittaa sitä, että lapsen sukuelimet, hormonit tai kromosomit eivät vastaa tyypillistä määritelmää tytön tai pojan kehosta. Intersukupuolisuus todetaan usein joko varhaislapsuudessa tai murrosiässä.
– Suomessa pyritään niin sanotusti normalisoimaan sukupuolipiirteiden variaatioita muun muassa peruuttamattomilla kirurgisilla toimenpiteillä ja hormonihoidoilla silloinkin, kun siihen ei ole terveyssyytä, ja ilman lapsen omaa, tietoon perustuvaa suostumusta. Tavaksi näyttää tulleen, että tällaista normalisointia perustellaan niin sanotuilla sosiaalisilla syillä. Sairaanhoitopiirien välillä intersukupuolisia lapsia kohdellaan hyvin eri tavoin, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.
– Intersukupuolisilla lapsilla on oikeus koskemattomuuteen, ja heidän itsemääräämisoikeutensa tulee turvata tehokkaasti. Koska käytännöt terveydenhuollossa eivät täysin vastaa YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista, intersukupuolisten lasten asema tulee turvata selkeämmin laissa, lakimies Sonja Vahtera lapsiasiavaltuutetun toimistosta sanoo.
Toimenpiteisiin tarvitaan yksilön oma, tietoon perustuva suostumus
Kaikilla lapsilla on perustuslaissa turvattu oikeus koskemattomuuteen. Hallitusohjelmassa on sitouduttu intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen sekä pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta luopumiseen.
– Odotimme, että intersukupuolisten lasten asemaan olisi puututtu vahvemmin nyt, kun lainsäädäntöuudistusta sukupuolen vahvistamisesta valmistellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnoksessa asia on kuitenkin jätetty syrjään. Suomessa tulee lailla kieltää sellaiset lapsen sukupuolipiirteitä muokkaavat lääketieteelliset toimenpiteet, joita voidaan lykätä siihen asti, että lapsi pystyy antamaan toimenpiteelle oman tietoon perustuvan suostumuksensa, puheenjohtaja Kaisli Syrjänen ISIO ry:stä selventää.
– Intersukupuoliset lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan turvata riittävästi. Suomen valtiolla on velvollisuus tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat lapsiryhmät ja taata heidän oikeuksiensa toteutuminen. Intersukupuolisten lasten kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistamista lainsäädännöllä, erityisasiantuntija Jonna Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitosta painottaa.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on systemaattisesti kehottanut valtioita turvaamaan intersukupuolisten lasten koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus. Ohjaukselliset keinot eivät yksin riitä turvaamaan intersukupuolisten lasten oikeuksia.
*****
I Finland föds det årligen 250–850 barn som konstateras under sin barndomstid ha variationer i sina könskarakteristika. Barnombudsmannen, ISIO rf och Centralförbundet för Barnskydd rf är oroliga över interkönade barn vars rätt till integritet inte tillgodoses i Finland.
I Finland råder en kultur där till exempel olika kirurgiska ingrepp som inte är medicinskt motiverade utförs på interkönade barn, alltså barn med variationer i sina könskarakteristika. Variation i könskarakteristika betyder att barnets könsorgan, hormoner eller kromosomer inte motsvarar den typiska definitionen av en flickas eller en pojkes kropp. Intersexualism konstateras ofta antingen i den tidiga barndomen eller puberteten.
– I Finland strävar man efter att ”normalisera” variationer i könskarakteristika bland annat genom oåterkalleliga kirurgiska ingrepp och hormonbehandlingar även när det inte finns något hälsorelaterat skäl till det och utan barnets eget informerade samtycke. Det ser ut att ha blivit praxis att en dylik ”normalisering” motiveras med så kallade sociala skäl. Interkönade barn bemöts på väldigt olika sätt i de olika sjukvårdsdistrikten, säger barnombudsmannen Elina Pekkarinen.
– Interkönade barn har rätt till integritet, och deras självbestämmanderätt ska tryggas effektivt. Eftersom praxisen inom hälsovården inte helt ligger i linje med barnets grundläggande och mänskliga rättigheter, ska ställningen av interkönade barn tryggas tydligare i lagen, säger jurist Sonja Vahtera vid barnombudsmannens byrå.
Personens egen, informerade samtycke krävs för åtgärderna
Rätten till integritet garanteras alla barn i grundlagen. I regeringsprogrammet har man förbundit sig till att stärka intersexuella barns självbestämmanderätt och att slopa kosmetisk, icke-medicinsk könsorganskirurgi på små barn.
– Vi förväntade oss att man skulle ha ingripit kraftigare i interkönade barns ställning nu när reformen av lagstiftningen om fastställande av könstillhörighet är under beredning. Under åren har det getts rekommendationer om att slopa åtgärder som modifierar barns könskarakteristika, men de har inte lett till någon förändring. Därför ska man genom lag förbjuda sådana medicinska åtgärder som modifierar barns könskarakteristika som kan senareläggas tills barnet kan ge sitt eget informerade samtycke till åtgärden, förklarar ISIO rf:s ordförande Kaisli Syrjänen.
– Interkönade barn befinner sig i en särskilt sårbar ställning, och den finska staten har en skyldighet att identifiera barngrupper i sårbar ställning och garantera tillgodoseendet av deras rättigheter. För interkönade barn innebär detta till exempel att deras integritet och självbestämmanderätt stärks genom lagstiftning, betonar specialsakkunnig Jonna Lindqvist vid Centralförbundet för Barnskydd.
FN:s barnrättskommitté har systematiskt uppmanat staterna att trygga interkönade barns integritet och självbestämmanderätt. Styrmedel räcker inte ensamma till att trygga rättigheterna för interkönade barn.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sonja VahteraLakimies | JuristLapsiasiavaltuutetun toimisto | Barnombudsmannens byrå
Puh:0295 666 866sonja.vahtera@oikeus.fiElina PekkarinenLapsiasiavaltuutettu | Barnombudsmannen
Puh:0295 666 858elina.pekkarinen@oikeus.fiMari LaitinenHallinnollinen avustaja | Administrativ assistentLapsiasiavaltuutetun toimisto | Barnombudsmannens byrå
Lapsiasiavaltuutetun haastattelupyynnöt | Intervjuförfrågningar till barnombudsmannen
Jonna LindqvistErityisasiantuntija / SpecialsakkunnigLastensuojelun Keskusliitto / Centralförbundet för Barnskydd
Puh:040 3503 887jonna.lindqvist@lskl.fiKaisli SyrjänenPuheenjohtaja / OrdförandeISIO ry
isio@intersukupuolisuus.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, josta on säädetty lailla (laki lapsiasiavaltuutetusta 1221/2004). Lapsiasiavaltuutettu antaa Suomen hallitukselle ja eduskunnalle lakisääteisen arvion lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta sekä raportoi määräajoin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja antaa lausuntoja toimialansa teemoista. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele yksittäisen lapsen asioita.
* * *
Barnombudsmannen är en självständig och oberoende statlig myndighet som grundats genom lagen om barnombudsmannen (1221/2004). Barnombudsmannen rapporterar till statsrådet och till Finlands riksdag om hur barn och unga mår och om hur deras rättigheter genomförs. Barnombudsmannen rapporterar också till FN:s kommitté för barnets rättigheter i anslutning till statens regelbundna rapportering. Barnombudsmannen påverkar bland annat genom att göra motioner, ge utlåtanden och delta i den samhälleliga diskussionen. Ombudsmannen har inte rätt att handla i ärenden som gäller enskilda barn.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsiasiavaltuutettu
Päätöksenteossa on kuultava myös pienten lasten näkemyksiä25.2.2025 07:42:00 EET | Tiedote
I beslutsfattandet ska även små barns åsikter höras
Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat nuoret tarvitsevat rakkautta ja huolenpitoa20.2.2025 07:16:00 EET | Tiedote
Unga som bor i barnskyddets vård utom hemmet behöver kärlek och omsorg
Lapseen kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi on julkaistu ohjeet4.2.2025 07:16:00 EET | Tiedote
Anvisningar för identifiering av våld mot barn har publicerats
Lasten arkea rakennetaan alue- ja kuntavaaleissa30.1.2025 07:17:00 EET | Tiedote
Barnens vardag byggs upp i region- och kommunalvalet
Lapsiasiavaltuutetun työn tavoitteena arvostettu ja kestävä lapsuus22.1.2025 07:14:00 EET | Tiedote
Målet för barnombudsmannens arbete är en ansedd och hållbar barndom
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme