Jaksatko työtahtiasi eläkeikään asti? Laaja tutkimus todisti varhaisen tuen kriittisen merkityksen

Työntekijöiden varhaiskuntoutuksen merkittävä Kela-rahoitus loppui Suomessa vuonna 2016 osana hallituksen säästöjä. Siihen saakka satojatuhansia suomalaisia kuntoutettiin kymmenien vuosien aikana ammatillisesti syvennetyssä lääkinnällisessä kuntoutuksessa (ASLAK). Nyt varhaiskuntoutuksen tarjonta on selvästi vähäisempää.

Tampereella tutkimuskohteena oli uudenlainen varhaiskuntoutus, joka oli työterveydenhuollon rintamalla päänavaus myös valtakunnallisesti. Kun vanhassa ASLAK-mallissa kuntoutuslaitokseen matkustettiin pitkäksi jaksoksi, Tampereella ryhmä oli valmennuksessa työpaikkansa lähellä yhden päivän kerrallaan kahden viikon välein. Viimeisen kuntoutuspäivän jälkeen vuorossa oli viiden kuukauden omatoimijakso, jonka päätteeksi tulokset mitattiin.

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon perustuva hapenottokyky on kestävyyskunnon tärkein mittari. 366 osallistujaa suoritti kuntopyörällä tehdyn submaksimaalisen hapenottokyvyn mittaustestin jakson alussa ja lopussa. Heistä 306 paransi tulostaan. Koko ryhmän keskiarvo nousi 31,0:sta 31,6:een millilitraan painokiloa kohti minuutissa, joka on merkittävä parannus. Suurin nousu todettiin 35-39 -vuotiaiden naisten (+2,0 ml/kg/min) ja 30-34 -vuotiaiden miesten (+2,5 ml/kg/min) ryhmissä.

Työkykyä mitattiin laajaan käyttöön vakiintuneella Työterveyslaitoksen työkykyindeksikyselyllä (TKI). Lisäksi kyselymittareilla tutkittiin elämän laatua, työuupumusta ja työn imua. Kaikilla mittareilla saavutettiin tilastollisesti merkittävä tulosten parantuminen.

Mitä sauvakävely tuntuu oikealla syketasolla?

Tampereella mukaan pääsyyn ei tarvittu ASLAKin tavoin lääkärin B-todistusta. Riitti, että työntekijä itse tai hänen esimiehensä havahtui vaikkapa unihäiriöihin tai henkiseen väsymiseen.

Jokainen osallistuja laati itse tavoitteet, joihin sitoutui. Kuntoutustoimien kirjo oli laaja omien voimavarojen tunnistamisesta työn muutosten jäsentämiseen, joogasta kahvakuulaan ja soudusta tanssiin. Työfysioterapeuttien lisäksi ryhmien tukena olivat mm. työterveyspsykologit, työterveyshoitajat ja työterveyslääkärit.

Vuodesta 2012 saakka toteutuksessa työskennellyt Pirten työfysioterapeutti Minna Lahdenkauppi pitää mallin rakennetta toimivana.
– Yksi päivä on helppo nivellyttää työn keskelle. Kun kokoonnutaan 2-3 viikon välein, ärsykkeitä tulee sopivin välein. Uudet ajatusmallit alkavat pikkuhiljaa juurtua. Pitkät yhtenäiset kuntoutusjaksot taas aiheuttavat helposti ”ähkyn”, ja into loppuu muutaman viikon kuluttua, hän sanoo.

Kuntoutumiseen merkittävästi vaikuttavasta työyhteisön tilanteesta keskusteltiin avoimesti esimiehen ja työntekijöiden välillä. Jokainen osallistuja sitoutui keskustelujen luottamuksellisuuteen.

– Toimenpiteiden ja tulosten ymmärrettävyys varmistettiin. Kävimme esimerkiksi yhdessä kokeilemassa, miltä sauvakävely tuntuu hapenottoa kehittävällä rasitustasolla, kertoo myös kuntoutusmallin suunnitellusta ja toteutuksesta vastannut Birgitta Ojala.

Minna Lahdenkauppi kiinnitti huomiota vertaistuen merkitykseen.

– Monelle osallistujalle on kenties tärkeintä päästä kertomaan kokemuksistaan ja kuulla, ettei hän ole yksin vaikeuksiensa kanssa, vaan samankaltaisia kokemuksia on muillakin.

Yli 50-prosentilla työikäisistä vamma tai pitkäaikaissairaus

Uusia ideoita tarvitaan, sillä työelämä odottaa yhä parempaa jaksamista. Esimerkiksi vanhuuseläkkeen ikärajoja on nostettu. Toisaalta yli puolella työikäisistä on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus (Tilastokeskus 2011).

– Toivon, että varhaiskuntoutuksen merkitykseen herättäisiin nyt kunnolla, Birgitta Ojala sanoo.

Kuntoutuksesta käytävissä keskusteluissa nousee esiin kysymys siitä, kuinka kauan osallistujan sitoutuminen omaehtoiseen kunnon ylläpitoon kestää.

– Aiemmin on osoitettu, että jos työikäisiä autetaan pysymään työkuntoisina, he pysyvät itsenäisesti hyvässä kunnossa vanhuusiällä muita paremmin. Näen arvokkaimmaksi asiaksi oppimisprosessin. Kun olet kerran ollut uupumisen tai muun terveyteen liittyvän haasteen edessä ja oppinut välineet siihen, kuinka voit korjata tilanteen, pystyt aktivoimaan ne, kun elämäntilanteesi sitä vaatii. Lisäksi sinulla on tieto siitä, että olet tehnyt saman jo kerran aiemminkin, Birgitta Ojala kertoo.

Tutkimusaineisto koostettiin vuosina 2011–2014. Uusi kuntoutusmalli on edelleen jatkuvassa käytössä Pirte työterveys ja lääkärikeskuksessa. Se on saanut osallistujia kymmenien pk-yritysten henkilöstöistä.

Birgitta Ojalan väitöskirja A Cognitive-Behavioral Work-Related Program for Early Rehabilitation A controlled study among municipal employees in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.02.2019 klo 12. Väitöskirjan pysyvä tunniste on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0947-3