Järjestöt: Ensihoidon työturvallisuuden parantaminen vaatii kiireellisiä toimia

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, Suomen Ensihoitoalan Liitto SEHL ry, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ry toteuttivat laajan Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn. Vastaajia oli kaikkiaan 1 939. 

Lähes kaikki vastaajat (Tehy, SEHL 97 % vastaajista, SPAL 89 % vastaajista) olivat kokeneet kerran tai useammin ensihoitotyössä väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivallan kokemukset olivat lisääntyneet kahden vuoden takaisesta. Sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Väkivaltatilanteet ovat yhä yleisempiä ja ne ovat myös raaistuneet. Tästä kertoo se, että lähes 40 % vastaajista on saanut tappouhkauksia tai uhkailussa on mukana teräase (30 %) tai ampuma-ase (9 %). 

Väkivaltatilanteista ilmoitetaan aiempaa useammin. Poikkeamailmoitusten tekeminen väkivaltatilanteista oli kyselyn mukaan lisääntynyt merkittävästi, mikä on myönteistä. Ilmoituksen oli tehnyt nyt noin 50 % vastaajista, joille se oli mahdollista. Kaksi vuotta aiemmin ilmoituksen oli tehnyt vain 18 %. Ongelmallista on, että niiden tekijät kokevat, ettei se johda mihinkään. Työnantajalla pitää olla keinot puuttua ilmenneeseen väkivaltaan tai sen uhkaan, ja tehdä tarvittaessa asiasta rikosilmoitus.

Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneen ensihoitajan asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi edellyttää rikosilmoituksen tekemistä. Vaikka poikkeamailmoituksia työpaikalla oli tehty aiempaa selvästi enemmän, rikosilmoitusten tekeminen oli kuitenkin kyselyn mukaan vähentynyt vuodesta 2018. Järjestöjen mukaan tämä kertoo turhautumisesta siihen, että rangaistukset työtehtävissä kohdatusta väkivallasta ovat erittäin lieviä. Vastaajista 91 % toivoi parempaa oikeusturvaa.

Kyselyn mukaan 56 % kaikista vastaajista oli saanut työnantajan järjestämää koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteisiin. Väkivallan kohteeksi joutuminen on ensihoitotyössä kuitenkin niin valitettavan yleistä, että koulutusta tulee olla saatavilla kaikissa työpaikoissa kattavasti.
 
Järjestöt vaativat, että päättäjä ottaa tilanteen vihdoin vakavasti ja ryhtyy konkreettisiin toimiin. On kestämätöntä, että auttamisen ja pelastamisen ammattilaiset eivät voi tehdä elintärkeää työtään turvallisesti. Väkivalta ja sen uhka vaarantaa myös potilasturvallisuuden.

Järjestöt esittävät tänään julkistetussa kannanotossaan kolmea toimenpidekokonaisuutta, jotka on käynnistettävä välittömästi:

Kansallinen ohjelma ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön tulee käynnistää välittömästi ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä kansallinen hanke tavoitteena vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä ja edistää alan turvallisuuskulttuuria.

Rikoslain rangaistusasteikon tiukentaminen

Työturvallisuuden hälyttävään heikkenemiseen täytyy vastata lainsäädännöllisin keinoin ja rikoslakia tulee päivittää vastaaman nykytilannetta. Ensihoitotyötä tekeviä kohtaan kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Rangaistusasteikon kiristämisellä olisi ensihoitajiin kohdistuvaan väkivaltaan ennaltaehkäisevä vaikutus.

Väkivallan syiden tunnistaminen ja panostaminen ennaltaehkäisyyn yhteiskunnassa laajasti 

Ensihoitoalalla työssä kohdattu väkivalta pitää tunnistaa ja tunnustaa ilmiönä ja sen vähentämiseksi pitää löytyä keinoja yhteiskunnassa laajemmin. Parempia ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi päihdeongelmien vähentämiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.

Lisätietoja:

Kim Nikula, järjestön johtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, p. 040 716 1805

Millariikka Rytkönen, puheenjohtaja, Tehy ry, p. 040 821 0028

Juha Hyötyläinen, puheenjohtaja, Suomen Ensihoitoalan Liitto ry, p. 040 187 3564

Ari Maskonen, toiminnanjohtaja, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry, p. 050 567 5179