Jo miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä opiskelusta
Opiskelusta on kertynyt eläketurvaa vuodesta 2005 alkaen. Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin.
Vuoden 2017 loppuun mennessä 975 000 suomalaista oli suorittanut eläkettä kerryttävän tutkinnon. Kun tähän lisätään keväällä valmistuneet, luku nousee yli miljoonaan henkilöön.
Hieman yli puolet etuuden saaneista on suorittanut jonkinasteisen korkeakoulututkinnon. Vuonna 2017 kaksi kolmesta (68 %) valmistuneesta oli alle 30-vuotiaita, ja hieman yli puolet naisia.
– Vuosittain eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Vain suoritetusta tutkinnosta kertyy eläkettä, joten tässäkin mielessä opinnot kannattaa saattaa päätökseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Eläkettä kertyy ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta. Myös ulkomaisesta tutkinnosta kertyy eläkettä, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä.
Korkeakoulututkinnosta yli 50 euron kuukausieläke
Työeläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018). Eläkettä kertyy enimmillään viiden vuoden ajalta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon.
Esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa kuukausieläkettä 55 eurolla, saman verran kuin vuosi keskipalkkaisessa työssä. Eläke maksetaan työeläkkeen myöntämisestä alkaen joka kuukausi loppuelämän ajan. Opiskelusta kertyneet eläkkeet maksaa valtio.
– On hyvä muistaa, että suurin hyöty opiskelusta tulee kuitenkin vuosien mittaan työelämässä. Tutkinto parantaa työmarkkina-asemaa ja palkkaa, josta eläke kertyy, kertoo Kannisto.
Eläkettä kertyy myös vanhempainvapailla
Eläkettä kertyy myös monilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten vanhempainvapailta, kotihoidon tuelta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.
Vuonna 2017 palkattomien aikojen eläke-etuuksia rekisteröitiin lähes miljoonalle henkilölle. Eniten etuuksia rekisteröitiin työttömyyden ja lapsen hoidon perusteella. Naisille rekisteröitiin etuuksia hieman enemmän kuin miehille.
Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta (Työeläke.fi)
Sosiaalietuuksista ja lapsen kotihoidosta eläkettä (Työeläke.fi)
Faktaa
Työeläketurvaa kertyy
- ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta
- myös ulkomaisesta tutkinnosta, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä
- ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018)
- enimmillään 5 vuotta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon
- automaattisesti. Tutkintoeläkettä ei tarvitse erikseen hakea. Saadakseen eläkkeen työtä on tehtävä vähintään 17 480 euron verran (2018) työuran aikana. Tutkinto näkyy työeläkeotteella, joka on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin.
| Tutkinto | Eläkettä kertyy | Eläkkeen määrä |
| Ylempi korkeakoulututkinto | 5 vuotta | noin 55 €/kk |
| Ammattikorkeakoulututkinto | 4 vuotta | noin 44 €/kk |
| Alempi korkeakoulututkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
| Ammatillinen perustutkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
Esimerkiksi ylemmästä korkeakoulututkinnosta saa 55 euron kuukausieläkkeen, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon. Opiskeluvuosien määrällä ei ole merkitystä.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
För de flesta ålderspensionärer är det lätt att klara sig ekonomiskt – var tionde upplever utdragna svårigheter13.11.2024 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av ålderspensionärerna ansåg att det var lätt att klara sig ekonomiskt, framgår det av Pensionsskyddscentralens enkätundersökning, som har följt samma svarare åren 2017, 2020 och 2023. Ändå upplevde ungefär var tionde ekonomiska svårigheter under alla år då enkäten gjorts, vilket tyder på att svårigheterna är långvariga.
Valtaosalla vanhuuseläkeläisistä toimeentulo helppoa – joka kymmenes kokee pitkittyneitä vaikeuksia13.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.
Internationell pensionsjämförelse: Finlands pensionssystem sjunde bäst, fortfarande etta i tillförlitlighet15.10.2024 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands pensionssystem rankades som sjunde i den internationella jämförelsen Mercer CFA Institute Global Pension Index. Finlands placering sjönk ett steg från året innan. I fråga om tillförlitligheten hos pensionssystemets förvaltning anses Finland ändå fortfarande vara bäst i jämförelsen.
Kansainvälinen eläkevertailu: Suomen eläkejärjestelmä seitsemänneksi paras, luotettavuudessa yhä ykkönen15.10.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus tippui yhden sijan edellisvuodesta. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomea pidetään kuitenkin edelleen vertailun parhaimpana.
Pensionärspar har meningsskiljaktigheter om pengar oftast vid tiden för pensionering13.9.2024 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Nästan hälften av pensionärsparen har meningsskiljaktigheter om penningärenden. Motstridigheter finns oftare hos dem som nyligen pensionerats än hos äldre pensionärer. De finns oftare hos de par som upplever ekonomisk knapphet. Finländska pensionärspars meningsskiljaktigheter om penningärenden har studerats för första gången i en forskningsartikel som publicerats i tidskriften Yhteiskuntapolitiikka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme