Jo miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä opiskelusta
Opiskelusta on kertynyt eläketurvaa vuodesta 2005 alkaen. Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin.
Vuoden 2017 loppuun mennessä 975 000 suomalaista oli suorittanut eläkettä kerryttävän tutkinnon. Kun tähän lisätään keväällä valmistuneet, luku nousee yli miljoonaan henkilöön.
Hieman yli puolet etuuden saaneista on suorittanut jonkinasteisen korkeakoulututkinnon. Vuonna 2017 kaksi kolmesta (68 %) valmistuneesta oli alle 30-vuotiaita, ja hieman yli puolet naisia.
– Vuosittain eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Vain suoritetusta tutkinnosta kertyy eläkettä, joten tässäkin mielessä opinnot kannattaa saattaa päätökseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Eläkettä kertyy ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta. Myös ulkomaisesta tutkinnosta kertyy eläkettä, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä.
Korkeakoulututkinnosta yli 50 euron kuukausieläke
Työeläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018). Eläkettä kertyy enimmillään viiden vuoden ajalta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon.
Esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa kuukausieläkettä 55 eurolla, saman verran kuin vuosi keskipalkkaisessa työssä. Eläke maksetaan työeläkkeen myöntämisestä alkaen joka kuukausi loppuelämän ajan. Opiskelusta kertyneet eläkkeet maksaa valtio.
– On hyvä muistaa, että suurin hyöty opiskelusta tulee kuitenkin vuosien mittaan työelämässä. Tutkinto parantaa työmarkkina-asemaa ja palkkaa, josta eläke kertyy, kertoo Kannisto.
Eläkettä kertyy myös vanhempainvapailla
Eläkettä kertyy myös monilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten vanhempainvapailta, kotihoidon tuelta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.
Vuonna 2017 palkattomien aikojen eläke-etuuksia rekisteröitiin lähes miljoonalle henkilölle. Eniten etuuksia rekisteröitiin työttömyyden ja lapsen hoidon perusteella. Naisille rekisteröitiin etuuksia hieman enemmän kuin miehille.
Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta (Työeläke.fi)
Sosiaalietuuksista ja lapsen kotihoidosta eläkettä (Työeläke.fi)
Faktaa
Työeläketurvaa kertyy
- ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta
- myös ulkomaisesta tutkinnosta, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä
- ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018)
- enimmillään 5 vuotta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon
- automaattisesti. Tutkintoeläkettä ei tarvitse erikseen hakea. Saadakseen eläkkeen työtä on tehtävä vähintään 17 480 euron verran (2018) työuran aikana. Tutkinto näkyy työeläkeotteella, joka on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin.
Tutkinto | Eläkettä kertyy | Eläkkeen määrä |
Ylempi korkeakoulututkinto | 5 vuotta | noin 55 €/kk |
Ammattikorkeakoulututkinto | 4 vuotta | noin 44 €/kk |
Alempi korkeakoulututkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
Ammatillinen perustutkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
Esimerkiksi ylemmästä korkeakoulututkinnosta saa 55 euron kuukausieläkkeen, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon. Opiskeluvuosien määrällä ei ole merkitystä.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme