Kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa
”Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on luonteva jatkumo Syken kansainvälisesti ainutlaatuiselle päästölaskentajärjestelmälle. Saamme ensimmäistä kertaa systemaattista tietoa siitä, miten päästöt jakautuvat kunnan sisällä kotitalouksien ja kuntaorganisaation välillä”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Uuden päästölaskennan mukaan Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 57,4 MtCO2e. Näistä kuntien päästöistä 83 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 6 prosenttia investoinneista.
Kotitalouksien kulutuksen päästöistä asumisen osuus on 25 prosenttia, ruoan kulutuksen 23 prosenttia, liikkumisen 22 prosenttia, muiden tavaroiden 16 prosenttia ja muiden palveluiden 14 prosenttia.
Kuntien hankintojen päästöt aiheutuvat valtaosin palveluiden ostoista, jotka vastaavat 60 prosenttia kaikista kuntien hankintojen päästöistä. Investoinneissa korostuvat rakentamisen päästöt. Osuudet vaihtelevat merkittävästi alueiden välillä.
Kulutusperäisissä päästöissä suuria maantieteellisiä eroja
Suurimmat yhteenlasketut asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa. Muuta maata intensiivisempi rakennustoiminta näkyy muita korkeampina investointien päästöinä Uudenmaan päästötasossa. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Pohjoisilla alueilla Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteiden takia. Lämmön tarpeen ohella myös muun muassa kaukolämmön polttoainejakauma määrittää suuresti asumisen päästöjä.
Maantieteelliset ominaispiirteet ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ohjaavat liikkumisen päästöjä, minkä vuoksi henkilöautoliikenteen päästöt korostuvat etenkin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kaupunkimaisiin kuntiin verrattuna.
Toisaalta kuljetuspalveluiden päästöt, lentomatkustaminen mukaan lukien, ovat keskimäärin korkeammat kaupunkimaisissa kunnissa.
Kaupunkimaisissa kunnissa ruoan kulutus painottuu maaseutumaisia ja taajaan asuttuja kuntia enemmän kasviperäisiin tuotteisiin, ja sitä kautta ruoan kulutuksen päästöt ovat pienimmät kaupunkimaisissa kunnissa.
Toisaalta kaupungeissa ravintolapalveluita käytetään enemmän kuin harvemmin asutuilla seuduilla, mikä osaltaan tasoittaa aluetyyppien välistä eroa ruoan kulutuksen päästöissä. Muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten vaatteiden, terveyspalveluiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden osalta kulutuksen päästöt ovat aluetyypeissä hyvin samankaltaiset.
”Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin huomata, että samaan aluetyyppiin luetaan kuuluvan kuntia, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa väestörakenteeltaan ja maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan, mitkä heijastuvat kuntien välisiin eroihin”, Karhinen sanoo.
Kuva 2: Maakuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt
Kuva 3: Kuntaseutujen asukaskohtaisten päästöjen jakautuminen
Noin puolet Suomen kotitalouksien päästöistä kohdentuu ulkomaille
Kuntien kulutuksen päästöt sisältävät myös tuontihyödykkeiden kulutuksen päästöt. Tulokset tekevät siis näkyväksi kulutuksemme ilmastopäästöt kuntarajojemme ulkopuolella, eli mikä tärkeintä, mukana ovat myös päästöt, jotka muodostuvat ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta.
”Tämän takia suomalaiset eivät voi siirtää vastuuta ilmastotyöstä muille valtioille. Noin puolet Suomen kotitalouksien kulutuksen ilmastopäästöistä kohdentuu ulkomaille, minkä vuoksi kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla”, sanoo Karhinen.
Kuva 4: Kotitalouksien kulutuksen päästöjen jakautuminen omalle alueelle ja tuontialueille
Julkisella sektorilla ja yrityksillä tärkeä rooli kulutuksen päästöjen vähentämisessä
Karhisen mielestä on tärkeää ymmärtää, että kulutuksen päästöjen vähentäminen on julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä. Julkinen sektori kehittää yritysten ja kotitalouksien toimintaympäristöä, jonka rajoissa päästöjä on mahdollista vähentää.
Esimerkiksi kunnan tai alueen kaukolämmön polttoainevalinnat heijastuvat alueen yritysten tuotantoon ja sitä kautta myös tuotteiden käyttäjien eli asukkaiden päästöihin.
Yhdyskuntarakenteella, kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä ja julkisen liikenteen kehittämisellä voidaan vaikuttaa kuntalaisten liikkumisvalintoihin. Kuntalaisten on tärkeää vaatia toimintaympäristöä, joka tukee kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä.
”Laskennan keskeisenä tarkoituksena on osoittaa, että alueen ilmastopäästöt syntyvät toimijoidensa summana. Laskenta osoittaa myös, että kotitaloudet tarvitsevat tukea yrityksiltä ja paikallishallinnolta kulutuksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Tietojen avulla toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa vaikuttavasti”, Karhinen sanoo.
Tulokset täydentävät kuntien ja alueiden päästötietopalvelua
Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta täydentää Suomen ympäristökeskuksen vuodesta 2020 lähtien ylläpitämää kuntien ja alueiden päästötietopalvelua. Laskenta on toteutettu osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta.
Laskennan periaatteet poikkeavat perinteisemmän käyttöperusteisen laskennan periaatteista huomattavasti. Käyttöperäisten päästöjen laskennassa lähtökohtana ovat tietyn maantieteellisen alueen sisällä muodostuvat päästöt. Kulutusperäisessä lähestymistavassa taas tarkastellaan päästöjä, jotka ovat aiheutuneet kunnassa kulutetun hyödykkeen tuotannossa sen tuotantoalueesta riippumatta.
Esimerkiksi maataloustuotannon päästöt kohdistetaan kuntiin sen perusteella, missä maataloustoimijoiden tuottamat hyödykkeet kulutetaan. Myös ulkomailta tuotujen hyödykkeiden tuotannon päästöt kohdistetaan siihen kuntaan, jossa tuontihyödyke hankitaan ja kulutetaan.
Laskenta perustuu vuoden 2015 tietoihin. Seuraavan kerran Suomen ympäristökeskus päivittää laskentaa vuoden 2019 tiedoilla.
”Etenkin asumisen ja liikkumisen päästöissä on vuoden 2015 jälkeen tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä, koska rakennusten lämmitysratkaisut ja henkilöajoneuvojen käyttövoimat ovat muuttuneet vähäpäästöisemmiksi. Sen sijaan ruokahyödykkeiden sekä muiden tavaroiden ja palveluiden osalta on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan päästökehitys kulkee”, sanoo Karhinen.
Kunta- ja maakuntakohtaiset kulutuspäästötiedot
Kulutuspäästötiedot löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta excel-tiedostosta:
Lisää aiheesta
Kulutusperäisten päästöjen tietopalvelu: kulutus.hiilineutraalisuomi.fi (avautuu 31.1.2023 klo 9.00)
Animaatio kulutuspäästöistä (Youtube, julkaistaan 31.1.2023 klo 9.00)
Kulutusperusteinen päästölaskenta kuntien ilmastotyön tukena (blogikirjoitus 11.10.2022)
Kohti alueperusteista hiilineutraaliutta ja sen yli (blogikirjoitus 26.10.2021)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 889, santtu.karhinen@syke.fi
• tutkija Mari Heikkinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 211 mari.e.heikkinen@syke.fi
• ryhmäpäällikkö Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 140, laura.saikku@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme