Kansainvälinen suurtutkimus: Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jo joka kolmannen lämpökuoleman

Tutkimusta johtivat Bernin yliopisto ja London School of Hygiene & Tropical Medicine. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen tutkijat professori Jouni Jaakkola ja tohtori Niilo Ryti osallistuivat tutkimuksen tekemiseen.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa terveyteemme monella tavalla, ja yksi suorista vaikutuksista on kuumuuteen liittyvä kuolleisuuden ja sairastuvuuden lisääntyminen. Tulevaisuuden ilmasto-olosuhteiden mallinnukset ennustavat, että keskilämpötilat tulevat nousemaan tuntuvasti ja että sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, tulevat lisääntymään merkittävästi, mikä tulee lisäämään terveystaakkaa tulevaisuudessa. Tätä ennen yksikään tutkimus ei kuitenkaan ole arvioinut sitä, missä määrin näitä vaikutuksia on koettu jo viime vuosikymmenien aikana.
Äskettäin julkaistu tutkimus ”The burden of heat-related mortality attributable to recent human-induced climate change” osoittaa, että 37 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista vuosien 1991 ja 2018 välillä voidaan yhdistää ihmisten toiminnasta johtuvaan ilmastonmuutokseen.
Kun ilmasto lämpenee, kuolleisuus lisääntyy
Epidemiologisessa tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vaikutuksia niin sanotulla ”tunnista ja arvioi” -menetelmällä, jossa tunnistetaan ilmiö ja arvioidaan, missä määrin se liittyy ilmaston ja sään muutoksiin. Tutkijat vertasivat aiempien sääolosuhteiden vaikutuksia kahdella eri skenaariolla, joko ihmisen tuottamien päästöjen vallitessa tai ilman niitä, jolloin voitiin erottaa toisistaan ihmisen toimintaan liittyvän ja siihen liittymättömän lämpenemisen terveysvaikutukset.
”Oletamme, että kuumasta johtuva kuolleisuus lisääntyy, mikäli emme onnistu hillitsemään ilmastonmuutosta tai sopeutumaan siihen”, sanoo päätutkijana toiminut Ana M. Vicedo-Cabrera. “Tähän mennessä globaali keskilämpötila on noussut noin yhden asteen verran, mikä on murto-osa siitä, mitä tulemme kokemaan, jos päästöt kasvavat hillitsemättömästi.”
Paikalliset erot kuumaan liittyvissä terveysriskeissä
Vaikka keskimäärin kolmasosa kuumaan liittyvistä kuolemista johtuu ihmisten toiminnan vaikutuksista ilmastoon, vaikutukset vaihtelevat suuresti alueittain. Ilmastoon liittyvät terveystapahtumat vaihtelevat muutamasta kymmenestä useisiin satoihin vuodessa, riippuen paikallisista ilmaston muutoksista ja paikallisen väestön haavoittuvuudesta.
Matalan- ja keskitulotason valtioiden asukkaat, jotka ovat vastuussa vain pienestä osasta ihmiskunnan päästöistä menneisyydessä, ovat kaikkein alttiimpia muutosten vaikutuksille. Ihmisten toiminnasta johtuva kuumaan liittyvä kuolleisuus on korkeinta Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Kaakkois-Aasiassa.
“Tämä on laajin ilmastonmuutoksen tämänhetkisiä terveysriskejä tunnistava ja niiden vaikutuksia arvioiva tutkimus”, sanoo tutkimushankkeen johtaja professori Antonio Gasparrini. “Viesti on selvä: ilmastonmuutoksella ei ole tuhoisia vaikutuksia pelkästään tulevaisuudessa, sillä koemme jo nyt niitä vakavia vaikutuksia, mitä ihmiskunnan toiminnalla on planeetallemme.”
Suomessa kuumaan liittyvät terveysriskit ovat globaalin keskiarvon yläpuolella pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla jopa 42 prosenttia kuumaan liittyvistä kuolemista selittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tarkastelujaksolla 1994-2014.
”Tämä antropogeenisen eli ihmisen toiminnan aiheuttaman kuolleisuuden osuus oli selvästi yli globaalin keskiarvon”, sanoo professori Jouni Jaakkola, joka johtaa tutkimuksessa mukana olevaa Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmää.
”Alamme vähitellen tottua ajatukseen siitä, että kuumalla säällä voi olla terveydelle haitallisia vaikutuksia myös pohjoisessa. Voimme vähentää liian lämpimän sään haittavaikutuksia eri tavoin sekä yksilöllisin että yhteiskunnallisin toimin, mutta ensin meidän on tunnistettava helteiden kansanterveydelliset riskit”, Jaakkola painottaa.
Tutkimusartikkeli: Vicedo-Cabrera AM et al. The burden of heat-related mortality attributable to recent human-induced climate change. Nature Climate Change 2021. DOI: 10.1038/s41558-021-01058-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jouni J. K. Jaakkola, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Sähköposti: jouni.jaakkola(at)oulu.fi
puh. +358 40 6720 927
www.oulu.fi/cerh
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
6G-testikeskuksen ensimmäinen yritysasiakas kehittää luodinkestävää lasia, joka suojaa myös RF-signaaleilta17.4.2025 07:15:27 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-testikeskus on päässyt aloittamaan yritysasiakkaiden testaustoiminnan. Ensimmäinen asiakas on kotimainen lasinjalostustehdas Tambest, mikä saattaa tuntua yllättävältä.
Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.
Masennus- ja ahdistusoireet lisäävät riskiä vapautukselle varusmiespalveluksesta16.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen ja ahdistuksen oireet ovat yhteydessä heikompaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä suurempaan todennäköisyyteen saada lykkäystä tai vapautus varusmiespalveluksesta jo kutsuntavaiheessa. Tutkija Jan Silvalan mukaan masennus- ja ahdistusoireita tulisi seuloa kutsuntalääkärintarkastuksissa nykyistä useammin.
Kädellisten evoluutio tarkentuu – uusi radioisotooppinen ajoitus käänteentekevä askel vulkaanisten kerrostumien tutkimuksessa14.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote
Vulkaanisten fossiiliesiintymien uudet radioisotooppiset ajoitukset auttavat tutkijoita selvittämään nisäkkäiden evoluutiota. Oulun yliopisto on mukana tutkimuksessa, jonka odotetaan tuovan lisävalaistusta varhaisen ihmisen kehitykseen.
Hubble-avaruusteleskooppi paljastaa ensimmäiset kuvat meneillään olevista ydintähtijoukkojen sulautumisista9.4.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus raportoi ensimmäisestä suorasta havainnosta sulautuvista tähtijoukoista galaksien keskustoissa. Sulautuminen tapahtuu pienten tähtijoukkojen valuessa galaksien keskustaan, jolloin ne voivat yhdistyä tultuaan tarpeeksi lähekkäin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme