Kansainvälisesti menestyneen kuvataiteilija Erik Johanssonin näyttely saapuu ensi kertaa Suomeen

Kuntsin modernin taiteen museon toisessa kerroksessa on esillä noin 40 kookasta valokuvateosta sekä installaatiota, joiden teemat liikkuvat meren ja rannikon maisemissa, maalaisidylleissä ja optisissa harhoissa, jotka tuntuvat vievän toisiin todellisuuksiin.

Taiteilija Erik Johansson (s.1985) on luonut visuaalisia mahdottomuuksia sisältäviä suuria valokuvateoksia, jotka harhauttavat katsojan silmää todelliselta vaikuttavalla epätodellisuudellaan. Johansson käyttää kameraa ja kuvankäsittelyohjelmia ja yhdistää näennäisen realistisiin valokuviinsa hämmentäviä elementtejä. Valokuviin syntyy uudenlainen, mahdoton todellisuus, jossa näkökulma kääntyy ylösalaisin.

Taiteilijan mukaan hänen valokuvansa ovat ”kunnianosoitus paikoille, jotka vaikuttavat meihin elämämme aikana sekä itse luoduille paikoille, jotka sijaitsevat ilmeisen ulkopuolella. Paikat voivat olla fyysisiä, mitä voimme kokea aisteillamme ja paikkoja, joita kannamme sisällämme ja joihin ainoastaan me itse voimme päästä. Ne ovat tarinoita maailmoista, joita on olemassa ja joita ei ole olemassa. Ne ovat kuvauksia yhtäältä todellisista ja toisaalta jokaisen sisimmässään tuntemista asioista.” Näyttelyn nimi Places Beyond kuvaa tätä osuvasti.

Visuaalisia silmänkääntötemppuja

Johanssonin taiteessa yhdistyvät tekninen osaaminen ja taito luoda hollantilaisen M.C. Escherin hengessä päättymättömien portaiden kaltaisia visuaalisia silmänkääntötemppuja. Hänen koulutukseensa kuuluu esimerkiksi vuorovaikutussuunnittelua. Johansson on myös tietokoneinsinööri, jota kiinnostavat tekninen ja matemaattinen ongelmanratkaisu sekä kuvittamiseen liittyvä visuaalisuus.

Taiteilijan työskentelyprosessi on monivaiheinen ja aikaa vievä. Hän rakentaa luonnoksiinsa ja piirustuksiinsa fyysisiä malleja esimerkiksi pahvista, paperista, jauhoista tai nesteestä. Sen jälkeen hän valokuvaa materiaalien muotoja ja rakenteita osana teoksiaan. Hänen kuvapankissaan on satoja valokuvia maisemista, rakennuksista, eläimistä ja ihmisistä. Montaasitekniikalla hän yhdistelee elementit digitaalisesti valmiiksi kuvaksi.

Ruotsissa vuonna 1985 syntynyt Johansson kasvoi maatilalla Länsi-Götanmaalla. Luonto ja sen tutkiskelu sekä ruotsalainen maisema toistuvat hänen valokuvissaan. Maalaisidylli toistuu aurinkoisissa ja positiivisissa valokuvissa. Hänen teoksissaan on vaikutteita myös Elsa Beskowin ja Sven Nordqvistin satumaailmoista sekä taidehistoriasta Salvador Dalín ja René Magritten surrealismista.

Mielikuvitusta pitää harjoittaa

Johanssonin mukaan jokainen meistä syntyy maailmaan luovana. Lapsen maailmassa mielikuvitus on todellisuutta ja taika ja totuus ovat vielä yhtä. Mielikuvitusta pitää kuitenkin harjoittaa samalla tavalla kuin muita taitoja, kuten lukemista, laskemista tai lihaskuntoa, jos haluaa sen säilyvän.

”Olen vuosien varrella huomannut, että mitä enemmän työskentelen kuvieni kanssa, ja mitä vapaampi ja luovampi ajatteluni on, sitä rikkaammaksi mielikuvitukseni tulee. Se on kuin aarrearkku, joka täyttyy mitä enemmän otan sieltä. Mielikuvitus on ajattelun lihas, jota on harjoitettava. Kasvaakseen ja kehittyäkseen se tarvitsee aikaa ja tilaa.”

Kansainvälisesti tunnetun Erik Johanssonin valokuvia on nähty kotimaa Ruotsin lisäksi eri puolilla maailmaa kuten Australiassa, Etelä-Koreassa, Norjassa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa, mutta ei vielä koskaan Suomessa. Näyttely Places Beyond saapuu Vaasaan Tallinnan Fotografiskasta, jossa se oli esillä vuonna 2020. Erik Johansson asuu ja työskentelee Prahassa, mutta kansainvälinen ura on vienyt taiteilijaa valokuvaajana eri puolille maailmaa. 

Yhteiskunta aikajanalla: 1868 I 2021 I 2068

Vuosiluvuista 1868, 2021 ja 2068 nimensä saanut näyttely keskittyy kuvaamaan laajoja yhteiskunnallisia rakenteita ja ongelmia, joiden vaikutus ihmisten elämään on yhtä suuri nykyhetkessä kuin menneisyydessä tai tulevaisuudessakin. Näyttely nostaa esiin seitsemän suomalaista nykyvalokuvaajaa ja on esillä 12.6.-24.10.2021 Kuntsin modernin taiteen museossa.

Näyttelyn 1868 I 2021 I 2068 nimen sarja vuosilukuja symboloi aikajanaa. Näyttelyn lähtökohta vie menneisyyteen, kun Suomea 1860-luvulla runtelivat pahat katovuodet. Suurten nälkävuosien aikaan ruuan puute ja kulkutaudit veivät hautaan lähes kymmenen prosenttia Suomen silloisesta väestöstä ja sadat tuhannet lähtivät kerjuulle yrittäessään epätoivoisena selvitä hengissä.

2020-luvulla koko maailmaa uhkaavat koronapandemia sekä ilmastonmuutos ja muut ihmisen toiminnan aiheuttamat luonnonkatastrofit. Vyyhtiin kietoutuvat myös politiikan ja talouden heilahtelut, jotka tuntuvat liian suurilta ja abstrakteilta ymmärrettäviksi, mutta vaikuttavat siitä huolimatta konkreettisesti jokaisen arkipäivään. Maailmanlaajuisesti nälkä on yhtä todellista nyt kuin 1860-luvulla.

Dokumentointia ja tarinoita 

Näyttely esittelee seitsemän suomalaista nykyvalokuvaajaa ja -taiteilijaa, jotka dokumentoivat, tutkivat ja kertovat tarinoita ihmisistä ja luomastamme maailmasta. Näyttelyn taiteilijat ovat Touko Hujanen, Paula Humberg, Jaakko Kahilaniemi, Joel Karppanen, Lasse Lecklin, Heidi Piiroinen ja Bita Razavi.

Monet taiteilijoiden kuvasarjoista ovat syntyneet pitkien työskentelyprosessien aikana. Vuosia työstetyt näkökulmat syventyvät tarkastelemansa aiheen äärelle rauhallisesti kysyen, kuunnellen ja ymmärrystä etsien. Menneisyyden lisäksi katse kääntyy myös tulevaisuuteen kysyen, minne oikein olemme matkalla.

Valokuvateosten rinnalle nousee 1860-luvulta peräisin oleva arkistomateriaali, joka piirtää oman karun ja toteavan kuvansa yli 150 vuoden takaisista tapahtumista. Tilastot kuolleista ja sairastuneista, valistavat ja käytännölliset ohjeet korvikeravinnon valmistukseen sekä poliittiset ja taloudelliset katsaukset autonomisen maan tilanteeseen avaavat näkökulman 1860-luvun ihmisten arkipäivään. Ajallisesta etäisyydestään huolimatta näiden aikalaislähteiden joukosta saattaa löytyä myös yllättävän tuttuja ajatuksia ja ilmiöitä, jotka ovat jälleen ajankohtaisia ja osa elettyä todellisuutta myös tänä päivänä.

Tulevaisuutta näyttelyssä hahmottelee Bita Razavin uusi lyhytdokumentti, joka on tuotettu nimenomaan tätä näyttelyä varten.

Näyttelyn on tuottanut Vaasan kaupungin museot ja kuratoinut amanuenssi Anna Franck. Valokuvataiteeseen keskittyvä näyttely on syntynyt vuorovaikutuksessa yläkerrassa esillä olevan Erik Johanssonin näyttelyn kanssa.

 

Tiedotuskuvat:

• 1868 | 2021 | 2068: https://kuvapankki.vaasa.fi/s/AOdTdgwjqUj3bwT5/fo
• Erik Johansson – Places Beyond: https://kuvapankki.vaasa.fi/s/q5dChGy0iwldS6TK/fo
• https://www.erikjo.com/behindthescenes