Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Kantatien 67 parantaminen välillä Ilmajoki – Seinäjoki on edennyt yleissuunnitteluvaiheeseen

Jaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus suunnittelee kantatien 67 parantamista Ilmajoen ja Seinäjoen välillä. Suunnittelualue alkaa Hannukselantien liittymästä Ilmajoelta ja päättyy kantatien 67 nelikaistaisen osuuden alkuun Seinäjoella.

ELY-keskus on tehnyt päätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta:

Ilmajoen päässä Hannukselantien ja Välimäentien välisellä osuudella yleissuunnittelua jatketaan vaihtoehdolla Siltala A.

Valitussa vaihtoehdossa Siltalan eritasoliittymä toteutetaan nykyisen liikennevaloliittymän kohdalle ja Palontien tasoristeys jää ennalleen puolipuomein vartioiduksi tasoristeykseksi. Muut suunnittelualueen tasoristeykset poistetaan.

Ilmajoen ja Seinäjoen alueille sijoittuvalla Välimäentien ja Katilantien välisellä osuudella yleissuunnittelua jatketaan vaihtoehdolla 3B.

Kantatietä parannetaan muuten nykyiselle paikalleen, mutta Ahonkylän kohdalla noin kolmen kilometrin matkalla kantatielinjaus toteutetaan nykyisen junaradan kohdalle, ja uusi ratalinjaus toteutetaan nykyisen radan pohjoispuolelle. Radan siirron pituutta arvioitiin olevan, tarkemmassa jatkosuunnittelussa, mahdollista jonkin verran lyhentää. Uusi kantatien linjaus alkaa Nikkolantien kohdalta ja palaa takaisin nykyiselle kantatielle Ilmajoen ja Seinäjoen kuntarajan kohdalla. Uusi Ahonkylän eritasoliittymä toteutetaan Ahonkylän länsipuolelle (Ilmajoen keskustan puolelle) ja Rintalan eritasoliittymä kantatien ja Suupohjantien liittymän kohdalle. Nykyinen kantatie jää Ahonkylän kohdalla rinnakkaistieksi.

Valinta on tehty keväällä 2022 valmistuneen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) sekä alustavan hankearvioinnin perusteella. Arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia YVA-menettelyn aikana arvioituja vaihtoehtoja. YVA-selostuksessa Hannukselantien ja Välimäentien välisellä osuudella arvioitiin vaihtoehtoja Siltala A, B ja C. Välimäentien ja Katilantien välisellä osuudella arvioitiin vaihtoehtoja 1A, 1B, 2, 3A ja 3B. Katilantien ja Seinäjoen välillä tarkasteltiin vain yhtä vaihtoehtoa. Koko suunnitteluvälillä arvioitiin myös nykyisen väyläverkon vähäistä kehittämistä vaihtoehdossa 0+. Parantamishankkeen tavoitteena on nelikaistainen, korkeatasoinen ja turvallinen kantatieyhteys Ilmajoen ja Seinäjoen välillä. Tarkastellut vaihtoehdot olivat parantamishankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta yhtäläisiä muutoin, paitsi vaihtoehdon 0+ osalta, joka ei toteuta kantatielle asetettuja liikenteellisiä tavoitteita.

Hannukselantien ja Välimäentien välisellä osuudella vaihtoehtoa Siltala C ei valittu jatkosuunnitteluun, koska se on maankäytön sekä hyötykustannussuhteen osalta selkeästi heikoin vaihtoehto. Vaihtoehdossa Siltala B radan tasauksen nostaminen ja tasoristeyksen poisto jätetään odottamaan radan kehittämistä.

Välimäentien ja Katilantien välisellä osuudella kaikki arvioidut vaihtoehdot 1A, 1B, 2, 3A ja 3B mahdollistavat vaiheittain toteuttamisen, jolloin kustannuksia voidaan jakaa pidemmälle aikajänteelle. Kaikissa arvioiduissa vaihtoehdoissa on myös junarataa siirrettävä ainakin jonkin verran. Vaihtoehtoja 1B, 2, ja 3A ei valittu jatkosuunnitteluun, koska ne olivat etenkin liikenteellisiltä hyödyiltään sekä hyötykustannussuhteiltaan hieman heikompia. Arviointien perusteella parhaimmiksi osoittautuivat vaihtoehdot 1A ja 3B.

Vaihtoehdon 3B vaikutukset ihmisten elinoloihin ja paikalliseen liikenteeseen Ahonkylän ja Seinäjoen välillä ovat myönteisemmät kuin vaihtoehdossa 1A. Kantatien linjauksen muutos Ahonkylän kohdalla vaihtoehdossa 3B vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja Ahonkylän alueen asutukselle. Rinnakkaistiejärjestelyt Ahonkylästä Seinäjoelle ovat vaihtoehdossa 1A hankalasti toteutettavissa, ja niistä aiheutuu merkittävää kiertohaittaa paitsi ajoneuvoliikenteelle, myös jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle. Vaihtoehdossa 3B voidaan Ahonkylän kohdalla hyödyntää nykyistä kantatietä rinnakkaistienä ja se voi jatkua Suupohjantielle saakka kantatien vieressä. Rinnakkaistien varteen on esitetty kävely- ja pyöräilyväylä. Vaihtoehdon 3B rakentamisen aikaisten haittojen arvioidaan olevan jonkin verran pienemmät verrattuna vaihtoehtoon 1A.

Väylävirastossa selvitetään vähäliikenteisten rataosuuksien osalta myös tulevaisuuden tarpeita. Suupohjan radan osalta tilanne voi kuitenkin tällä rataosalla jatkua epävarmana vielä pidemmän aikaa, mistä johtuen tiehankkeen ratkaisut on tehtävä tämänhetkisiin tietoihin perustuen. Radan kunnostaminen vaatii joka tapauksessa toimenpiteitä ja merkittävää parantamista, mikäli rataosalle sellainen tarve tulevaisuuden toimintaympäristömuutosten perusteella syntyy.

Jatkosuunnitteluun valitusta vaihtoehdosta tehdään lain mukainen yleissuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2023 aikana. Suunnitelmaluonnoksia tullaan esittelemään yleissuunnittelun aikana, jolloin suunnitelmista on myös mahdollista antaa palautetta.

Hankkeen internetsivuilla kerrotaan suunnittelun etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista. Sivuilta löytyy myös suunnittelijoiden yhteystiedot sekä ohjeet hankkeen postituslistalle liittymiseen. Suunnittelusta ja tilaisuuksista tiedotetaan internetsivujen lisäksi myös alueen lehdissä ja sähköisellä postituslistalla.

Lisätietoja:

Hankkeen internet-sivut https://vayla.fi/kt-67-ilmajoki-seinajoki

Ympäristöhallinnon internetsivut (YVA-menettely): https://www.ymparisto.fi/kt67ilmajokiseinajokiYVA

Liite: Kartta yleissuunnitteluun valitusta vaihtoehdosta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yksikön päällikkö Janne Ponsimaa, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh 029 502 7746
Johtaja Anders Östergård, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh 029 502 7766

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Kesällä 2024 tehdään sirolampikorennon ja lummelampikorennon inventoinnit Seinäjoella ja Vetelissä (Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)28.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Kesällä 2024 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kartoittaa kahden korentolajin vanhat esiintymäpaikat Seinäjoen Varpulan tekojärvessä ja yhdessä lammessa Vetelissä. Kartoitukset tehdään kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuoleen. Kartoitusten tarkoitus on luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason arvioinnin raportointi EU-komissiolle.

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om Forststyrelsens och Vattenfalls MKB-program för Korsnäs havsvindkraftspark och sjökabelsträckningar (Österbotten)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Forststyrelsen planerar tillsammans med Vattenfall en havsvindkraftspark på ett 274 km2 stort projektområde, som ligger i Bottniska viken cirka 15 kilometer från kusten utanför Korsnäs kommun. Projektområdet ligger i havet nära kommungränserna till Närpes och Malax. Havsvindkraftsparken består av maximalt 150 vindkraftverk, 1–2 havsbaserade elstationer och sjökablar, i vilka elektriciteten överförs till kusten i Korsnäs. Vindkraftverkens totala höjd över havet är högst 350 m och enhetseffekten är högst 25 MW.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon Metsähallituksen ja Vattenfallin Korsnäsin merituulivoimapuiston ja merikaapelireittien YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)28.6.2024 08:25:54 EEST | Tiedote

Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa 274 km2 hankealueelle, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle noin 15 km etäisyydelle Korsnäsin rannikosta. Hankealue sijoittuu merellä lähelle Närpiön ja Maalahden kunnanrajoja. Merituulivoimapuisto koostuu maksimissaan 150 tuulivoimalasta, 1–2 merisähköasemasta ja merikaapeleista, joilla tuotettu sähkö siirretään rannikolle Korsnäsissä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta on enintään 350 m ja yksikköteho enintään 25 MW.

Observationer av blågröna alger i sjöar i Mellersta Österbotten och Södra Österbotten (landskapen i Österbotten)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

I Mellersta Österbotten i Räyringinjärvi i Vetil har rikligt med blågröna alger observerats. I Södra Österbotten i Ähtärinjärvi i Etseri har lite blågröna alger påträffats och i Peränteenjärvi rikligt med alger. Även i Alajärvi har rikligt med blågröna alger observerats. I havsområdet i de österbottniska landskapen har tills vidare inga alger observerats. Uppgifterna gäller alguppföljningens officiella kontrollplatser och förekomsten av blågröna alger är mycket lokalt och ändras enligt väderleksförhållandena.

Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)27.6.2024 13:03:51 EEST | Tiedote

Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei ole toistaiseksi lainkaan havaintoja. Tiedot koskevat sinileväseurannan virallisia havaintopisteitä ja sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista, sekä säätilan myötä muuttuvaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye