Katsaus: Rakennusten sisäilmaan liittyvät ongelmat eivät ratkea ainoastaan sisäilmaa parantamalla

Suomalaisen sisäilman laatu on eurooppalaisittain hyvä, ja suurin osa väestöstä on siihen tyytyväisiä. Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet ja sisäilmaan liitetty oireilu ovat kuitenkin Suomessa yleisiä, etenkin työpaikoilla.
 
Koska ongelma on moninainen, pelkkä rakennusten sisäilman parantaminen ei riitä, selviää Lääkärilehdessä julkaistusta Suomen sisäilmatilannetta koskevasta katsauksesta.

Rakentamisen laatu ja toimivat mallit ongelmatilanteiden ratkaisuun keskeisiä

Suomessa on pitkät perinteet sisäilmaan liittyvässä tutkimuksessa, ongelmien ehkäisyssä ja ohjeistuksissa. Pääperiaate on ehkäistä ja vähentää sisäympäristöjen epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä tiukoilla säädöksillä sekä edistää hyvää rakentamista.
Silti sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa, terveydellisen merkityksen arvioinnissa, oireilevien huomioimisessa ja viestinnässä on yhä kehitettävää.
 
’’Resurssit pitää kohdentaa tehokkaasti sisäympäristöjen laadun parantamiseen ja haittojen ennaltaehkäisyyn.  Ongelmatilanteiden hoitoon tarvitsemme entistä parempia toimintamalleja. Näitä kehitämme Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa yhdessä valtioneuvoston Terveet Tilat 2028 -hankkeen kanssa’’, toteaa tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Tarve tutkitulle tiedolle on ilmeinen

Koska sisäilman terveysvaikutuksista on puhuttu Suomessa paljon, ihmisillä on aiheesta runsaasti ennakkokäsityksiä. Vuonna 2019 julkaistun Kansallinen  sisäilmakartoitus -väestökyselyn perusteella ihmiset arvioivat sisäilmaan liittyvät terveyshaitat vaikeammiksi kuin mitä tutkimustulokset kertovat.


Vahvat ennakkokäsitykset voivat osaltaan lisätä oireilua sekä vaikeuttaa sisäilmaongelmien käsittelyä ja potilaiden hoitoa Suomessa.

’’Tietopuutteet sisäilman terveysvaikutuksista saattavat johtaa ristiriitoihin muun muassa asiantuntijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja rakennuksen käyttäjien välillä. Tämä vaikeuttaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisua, voi lisätä oireilua ja myös vaikeuttaa potilaiden kohtaamista ja hoitoa’’, toteaa professori Juha Pekkanen.

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on THL:n koordinoima 10-vuotinen ohjelma. Ohjelman päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Tähän pyritään mm. ottamalla terveydenhuolto voimakkaammin mukaan toimintaan sekä keskittymällä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, haittojen ennaltaehkäisyyn, viestintään sekä sairaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja tukeen.

Lisätietoja

THL:n sisäilmasivusto
Kansallinen sisäilma ja terveys 2018-2028 -ohjelma
Suomen Lääkärilehti: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa
THL kartoitti sisäilman epäpuhtauksille altistumista Pohjoismaissa – maiden välillä ei suuria eroja (uutinen, 29.4.2020)
THL tutki väestön käsityksiä sisäilmasta - ihmiset kokevat riskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat (tiedote, 30.10.2019)
 
Anne Hyvärinen

johtaja

p. 029 524 6364

etunimi.sukunimi@thl.fi


Juha Pekkanen
professori

THL ja Helsingin yliopisto

p. 040 508 1077

etunimi.sukunimi@helsinki.fi