Katutöiden rytminmuutos – Helsinki aloittaa mittavan hankkeen katutöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi

Helsingin katuja rakennetaan ja parannetaan historiallista vauhtia. Isojen hankkeiden määrä kasvaa, ja kantakaupungissa tulee olemaan vuosittain useita merkittäviä katutyömaita. Kadut ja niiden alla oleva kunnallistekniikka ovat tulleet monessa paikassa peruskorjausikään. Lisäksi kaupunki kumppaneineen panostaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantamiseen sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen.

Isompien korjaustöiden lisäksi kaupungin kaduilla tehdään tuhansia muita kaivutöitä vuosittain ja katualueita joudutaan usein ottamaan myös työmaakäyttöön.

”Meillä on isoja haasteita katutöiden kaupunkilaisille aiheuttamien haittojen kanssa. Nämä liittyvät muun muassa aikatauluttamiseen, liian pitkiin läpimenoajoihin, töiden aiheuttamiin häiriöihin ja työmaa-alueiden kuntoon sekä viestintään”, pormestari Jan Vapaavuori kuvailee.

Katutöiden rytminmuutokseen tähdätään monin tavoin. Hankkeen tavoitteena on löytää niitä systeemisiä ja kulttuurisia muutoksia, joiden kautta tilannetta voidaan pysyvästi parantaa. Yhtenä osana kokonaisuutta Aalto-yliopiston kanssa on sovittu tutkimushankkeesta, jossa selvitetään katuhankkeiden nykytila ja niiden taloudelliset vaikutukset esimerkiksi asukkaiden ja yritysten näkökulmasta.

”Nykytilan ja parhaiden koti- ja ulkomaisten toimintamallien kartoituksen jälkeen kehitetään Helsingin oma toimintamalli, jota kokeillaan kahdessa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määriteltävässä katukohteessa. Näissä etsitään keinoja nopeuttaa töitä vähentämällä odotusaikoja, karsimalla turhia toimintoja ja lisäämällä ennakoitavuutta”, kertoo käynnistyvästä tutkimushankkeesta vastaava professori Olli Seppänen Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitokselta.

Ensimmäiset opiskelijat Aalto-yliopistolta ovat jo aloittaneet havainnoinnin Mechelininkadun työmaalla. Avuksi suunnitellaan jatkossa otettavan myös esimerkiksi droneja ja satelliittidataa, joilla saadaan mitattavaa tietoa työmaan etenemisestä ilmasta käsin, tarvittaessa usealta työmaalta samanaikaisesti.

Katutöissä parannetaan koko ketjua hankinnasta viestintään

Kaupunki on tehnyt jo pitkään kehitystyötä ja edistysaskeleita on saavutettu, mutta nyt katutöiden organisointia tarkastellaan systeemisesti koko järjestelmän näkökulmasta. Yksittäiset toimenpiteet eivät ole ratkaisseet kokonaisongelmaa.

Koko kaupungin katutöiden prosessi ohjelmoinnista toteutuksen kautta viestintään tullaan käymään läpi lean-ajattelua hyödyntäen. Myös Aalto-yliopiston tutkimuksessa lean-ajattelu on tärkeässä roolissa etsittäessä ratkaisuja katuhankkeiden läpimenoaikojen olennaiseen lyhentämiseen.

Tarkoituksena on muun muassa kehittää urakoihin liittyviä hankintamenettelyjä ja vaikuttaa urakoitsijoiden työsuunnitteluun, nostaa liikennejärjestelyjen laatutasoa sekä lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja yhteisellä työmaalla toimivien parempaa vuoropuhelua. Esimerkiksi nykyinen urakointien ketjuttaminen on tehnyt katutöistä häiriöherkkiä ja koko työmaata saatetaan seisottaa jonkun yksityiskohdan takia. Kaupungin tahtotila katutöiden haittojen vähentämisen merkittävyydestä täytyy lisäksi kirkastaa urakoitsijoille ja vuoropuhelua tekijöiden kanssa pitää oleellisesti lisätä.

”Olemme jo esittäneet tarjouspyynnöissä aikaisemmasta nopeutettuja aikatauluvaatimuksia ja edellyttäneet pidempää vuorokausityöaikaa. Ensi vuoden suuri hanke on Hämeentien uudistus ja sen suhteen urakoitsijoiden kanssa on käyty markkinavuoropuhelu ja hanke on edennyt urakkakilpailutusvaiheeseen. Tavoitteena on löytää aikaisempaa toimivampia tapoja toteuttaa tällainen iso ja vaativa kohde”, kertoo toimialajohtaja Mikko Aho.

Jatkossa on myös mahdollista, että hankkeita voidaan toteuttaa allianssimallia hyödyntäen. Myös katuhankkeiden viestintää tullaan tekemään entistä ennakoivammin ja asukkaiden kanssa tullaan käymään aikaisempaa tiiviimpää vuoropuhelua töiden ollessa käynnissä.

”Katutöiden sujuvoittaminen on iso osa missiotani tehdä Helsingistä maailman toimivin kaupunki, mutta toisaalta vain yksi esimerkki ketterämmän ja toimivamman kaupungin tekemisessä. Tarvitsemme parhaat tekijät avuksemme ja tähänkin työhön toivon mukaan runsaasti yksityisiä toimijoita sparraamaan kaupunkia. Aalto-yliopiston järjestämissä työpajoissa kehitellään uutta toimintamallia. Työhön ovat tervetulleita kaikki alan toimijat”, Vapaavuori sanoo.

Hankkeen etenemisen yksityiskohdista ja ensi vaiheessa tunnistetuista keskeisimmistä ongelmakohdista käydään vuoropuhelua alan toimijoille järjestettävässä tilaisuudessa tammikuussa 2019.

Fakta

• Helsingin kaupunki investoi vuonna 2018 katujen ja liikenneväylien rakentamiseen ja korjaamiseen noin 140 miljoonaa euroa.
• Kaupungin katuinvestoinneista noin 50 % on uudisrakentamista keskeisillä projektialueilla kuten Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa. Muun uudisrakentamisen osuus on noin 15 % ja katujen peruskorjauksen osuus investoinneista on noin 30 - 35 %. Valtion (liikenneviraston) kanssa yhdessä toteutettavien hankkeiden osuus vaihtelee vuosittain.
• Suunnitteluvaiheessa olevia katuhankkeita on tällä hetkellä noin 100 vuodessa ja rakentamisvaiheessa noin 200 - 300 vuodessa. Tämän lisäksi tehdään satoja pienempiä töitä, kuten pieniä korjauksia ja päällystystöitä.
• Kaupungin omissa katuhankkeissa etusijalla ovat asuntotuotannon edistämiseen tähtäävät hankkeet, pyöräliikenteen tavoiteverkon toteuttaminen kantakaupungissa sekä joukkoliikenteen kehittämishankkeet.
• Suurimmat ja arkea haittaavimmat urakat ovat kuitenkin niitä, joissa on kyse katujen peruskorjauksista tiiviissä katutilassa. Näitä hankkeita tehdään YKT-mallilla (yhteinen kunnallistekninen työmaa) yhdessä mm. HSY:n, Helenin ja teleoperaattoreiden kanssa.
• Kaupungin lisäksi katutöitä tekevät lukuiset muut toimijat. Vuonna 2017 kaupunki myönsi erilaisia kaduilla ja puistoissa tehtäviä töitä varten 6 400 lupaa.

***
Mari-Anne Aronen, ts. viestintäpäällikkö, talous- ja elinkeinoviestintä, Helsingin kaupunginkanslia, 09 310 36684, mari-anne.aronen@hel.fi