Kaverisuhteilla suuri merkitys lasten urheiluharrastuksissa
MLL:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin sosiaalisten suhteiden merkitystä 4.–9.-luokkalaisten liikuntaharrastuksissa. Vastauksista ilmenee, kuinka suuri vaikutus harrastusryhmän ilmapiirillä on motivaatioon ja sitoutumiseen.
– Lasten ja nuorten liikkumista on tutkittu paljon terveyden näkökulmasta. Puhumme paljon siitä, kuinka tärkeää olisi saada lapset liikkumaan. Vähemmän tuotu esille lasten näkemystä siihen, mikä heitä innostaa liikkumaan, suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen sanoo.
Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että kavereilla on paljon merkitystä ohjatun liikunnan aloittamisessa, siinä viihtymisessä ja harrastuksen lopettamisessa. Kyselyyn vastanneista viidesosa sanoi kaverin esimerkin vaikuttaneen lajin valintaan.
”Kaverini harrasti voimistelua ja halusin kokeilla sitä. Nyt olemme kuitenkin eri ryhmässä, mutta olen iloinen, että innostuin kokeilemaan.”
Kaverisuhteiden keskeisyyttä urheilussa kuvaa myös se, että lapset ja nuoret kertovat viettävänsä harrastuskavereidensa kanssa muutenkin paljon vapaa-aikaa. Vastausten perusteella harrastus on lapsille ja nuorille voimavara, ja he kokevat saavansa onnistumisen kokemuksia liikunnasta.
”Harrastus tuo minulle iloisen mielen, vaikka olisin koulussa vähän surullinen.”
Ilman kavereita jäävät lopettavat
Yksinäisillä lapsilla on kolminkertainen riski jäädä kokonaan liikuntaharrastusten ulkopuolelle. – Yksin on vaikea mennä uuteen ryhmään. Harrastustoiminnassa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota uusien jäsenten vastaanottamiseen ja kehittää tapoja, joilla ryhmäytymistä tuetaan ja harrastustoimintaan tutustumista helpotetaan, Markkanen toteaa.
Kavereista tai pikemminkin kaverittomuudesta löytyy usein myös syy harrastamisen lopettamiselle. Urheiluharrastuksen lopettaneista lapsista ja nuorista 20 prosenttia kertoi syyksi, ettei lajin parissa ollut kavereita tai he kokivat jäävänsä harrastusryhmässä ulkopuolisiksi.
Ystävien puute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kokemukseen omasta urheiluharrastuksesta. Ne lapset ja nuoret, joilla ei ollut ystävää urheiluharrastuksessa, arvioivat suhteet sekä joukkuetovereihin että valmentajiin kielteisemmin kuin muut. Jopa joka toinen kertoi pohtineensa harrastuksen lopettamista. He myös saivat liikuntaharrastuksessa vähemmän iloa ja onnistumisen kokemuksia.
”Joukkuelaisten pitäisi päästä tutustumaan toisiinsa esimerkiksi sellaisella alkulämpällä, jossa kerrotaan vaikka faktoja itsestään, kiinnostuksen kohteita yms.”
Loukkaava kohtelu ja kiusaaminen on kyselyn perusteella urheilumaailmassa lähes yhtä yleisiä ilmiöitä kuin koulussa. – Tulosten mukaan noin puolet harrastusryhmissä tapahtuneesta kiusaamisesta tulee valmentajien tietoon. Kiusaamisen vastaisen työn käytäntöjen kehittämiselle on tarvetta urheiluseuroissa, jotta lapset tietäisivät kenen puoleen kääntyä kiusaamistapauksissa, Markkanen sanoo.
Samanlainen johtopäätös kiusaamisen ehkäisemisen tarpeellisuudesta tehtiin Folkhälsanin (2017) vanhemmille suunnatussa kyselyssä. Siihen vastanneista vanhemmista joka kolmas kertoi lapsensa kokeneen kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua harrastuksessaan. Kolmannes vanhemmista ei myöskään tiedä, puuttuvatko valmentajat kiusaamiseen harrastusryhmässä.
MLL:n lasten ja nuorten kokemuksia liikuntaharrastuksista selvittänyt kysely toteutettiin marraskuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Verkkokyselyyn vastasi 1304 4.–9.-luokkien oppilasta kymmenessä koulussa. Kyselyssä oli omat kysymysosuudet tällä hetkellä ohjattua liikuntaa harrastaville, harrastuksen lopettaneille sekä niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole koskaan harrastaneet ohjattua liikuntaa. Folkhälsanin kysely toteutettiin syksyllä 2017 ja siihen vastasi yhteensä 297 vanhempaa. Sitaatit ovat poimintoja kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten avovastauksista.
MLL ja Folkhälsan toteuttavat Trygga relationer inom idrott -hanketta, jossa rakennetaan yhdessä useiden urheilun lajiliittojen kanssa toimintatapoja ja menetelmiä turvallisen ja viihtyisän harrastusilmapiirin tueksi. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Materiaaleja turvallisen ja viihtyisän harrastusympäristön tueksi löytyy MLL:n ja Folkhälsanin verkkosivuilta mll.fi/valmentajalle sekä folkhalsan.fi/tryggidrott
Lisätietoja
suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, eeva-liisa.markkanen(a)mll.fi, p. 050 367 2101
nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius, jenni.helenius(a)mll.fi, p. 050 570 0023
viestintäpäällikkö Maria Gnosspelius, maria.gnosspelius(a)mll.fi, p. 050 325 6126
projektledare Karin Storbacka, Folkhälsan, karin.storbacka(a)folkhalsan.fi, p. 044 788 6309
Avainsanat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista toimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu lähes 90 000 jäsentä, 556 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. www.mll.fi
Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveydenhoitoalan organisaatio, joka on perustettu vuonna 1921. Folkhälsan tekee työtä terveyteen ja elämänlaatuun panostavan yhteiskunnan puolesta.Paikallisissa Folkhälsan-yhdistyksissä on noin 19 000 jäsentä ympäri maan. www.folkhalsan.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mannerheimin Lastensuojeluliitto
MLL:n Lasten ja nuorten puhelin 116 111 ja chat järjestää maratonpäivystyksen Lapsen oikeuksien päivänä19.11.2024 08:18:35 EET | Tiedote
MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa 116 111 ja chatissa järjestetään maratonpäivystys Lapsen oikeuksien päivänä keskiviikkona 20. marraskuuta. Palvelut ovat avoinna kello 12–20, ja Nuorten Tukilinja jatkaa numerossa 116 111 päivystystä puoleenyöhön.
Nedskärningarna i den sociala tryggheten fördjupar fattigdomen i barnfamiljer – Jul i Sinnet -insamlingen skänker julglädje till mindre bemedlade familjer14.11.2024 10:05:00 EET | Pressmeddelande
Fattigdom bland barnfamiljer är ett stort samhällsproblem i Finland. Omkring 130 000 barn, eller 13% av alla barn, lever i låginkomstfamiljer. Nedskärningarna i den sociala tryggheten har ytterligare förvärrat situationen för utsatta barnfamiljer. Mannerheims barnskyddsförbunds och Finlands Röda Kors Jul i Sinnet -insamling inleds 14.11 och den kommer att glädja mindre bemedlade barnfamiljer genom att dela ut 18 000 matpresentkort till jul.
Social security cuts deepen poverty among families with children – Good Holiday Spirit collection brings joy to the holiday season of low-income families14.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Poverty among families with children is a major social problem in Finland. Around 130,000 children, or 13% of all children, live in low-income families. Cuts to social security have further exacerbated the plight of families in a vulnerable situation. Starting on 14 November, the Good Holiday Spirit collection, organised by the Mannerheim League for Child Welfare and the Finnish Red Cross, will bring joy to low-income families by distributing 18,000 food gift vouchers for Christmas.
Sosiaaliturvaleikkaukset syventävät lapsiperheköyhyyttä - Hyvä joulumieli -keräys tuottaa iloa vähävaraisten perheiden jouluun14.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Lapsiperheköyhyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. Noin 130 000 lasta, eli 13 % kaikista lapsista, elää vähävaraisissa perheissä. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat entisestään syventäneet haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden ahdinkoa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin Hyvä joulumieli -keräys käynnistyy 14.11. ja tuottaa iloa vähävaraisille lapsiperheille jakamalla 18 000 ruokalahjakorttia jouluksi.
Elever lyfte fram ensamhet som tema för Skolfreden22.8.2024 11:05:00 EEST | Pressmeddelande
Att uppleva ensamhet har blivit vanligare bland unga. Enligt enkäten Hälsa i skolan som gjordes år 2023 upplever ca 15 procent av elever i årskurs 8–9 ensamhet. I Mannerheims Barnskyddsförbunds enkät 2021 kring välmående bland skolelever uppgav 18 % av högstadieeleverna att de inte hade någon nära vän i skolan. För skolfredsåret 2024–2025 vill barnen och ungdomarna själva lyfta fram temat ”Et ole yksin – Du är inte ensam”.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme