Kaverisuhteilla suuri merkitys lasten urheiluharrastuksissa

MLL:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin sosiaalisten suhteiden merkitystä 4.–9.-luokkalaisten liikuntaharrastuksissa. Vastauksista ilmenee, kuinka suuri vaikutus harrastusryhmän ilmapiirillä on motivaatioon ja sitoutumiseen.

– Lasten ja nuorten liikkumista on tutkittu paljon terveyden näkökulmasta. Puhumme paljon siitä, kuinka tärkeää olisi saada lapset liikkumaan. Vähemmän tuotu esille lasten näkemystä siihen, mikä heitä innostaa liikkumaan, suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen sanoo.

Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että kavereilla on paljon merkitystä ohjatun liikunnan aloittamisessa, siinä viihtymisessä ja harrastuksen lopettamisessa. Kyselyyn vastanneista viidesosa sanoi kaverin esimerkin vaikuttaneen lajin valintaan.

”Kaverini harrasti voimistelua ja halusin kokeilla sitä. Nyt olemme kuitenkin eri ryhmässä, mutta olen iloinen, että innostuin kokeilemaan.”

Kaverisuhteiden keskeisyyttä urheilussa kuvaa myös se, että lapset ja nuoret kertovat viettävänsä harrastuskavereidensa kanssa muutenkin paljon vapaa-aikaa. Vastausten perusteella harrastus on lapsille ja nuorille voimavara, ja he kokevat saavansa onnistumisen kokemuksia liikunnasta.

”Harrastus tuo minulle iloisen mielen, vaikka olisin koulussa vähän surullinen.”

Ilman kavereita jäävät lopettavat

Yksinäisillä lapsilla on kolminkertainen riski jäädä kokonaan liikuntaharrastusten ulkopuolelle.  – Yksin on vaikea mennä uuteen ryhmään. Harrastustoiminnassa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota uusien jäsenten vastaanottamiseen ja kehittää tapoja, joilla ryhmäytymistä tuetaan ja harrastustoimintaan tutustumista helpotetaan, Markkanen toteaa.

Kavereista tai pikemminkin kaverittomuudesta löytyy usein myös syy harrastamisen lopettamiselle. Urheiluharrastuksen lopettaneista lapsista ja nuorista 20 prosenttia kertoi syyksi, ettei lajin parissa ollut kavereita tai he kokivat jäävänsä harrastusryhmässä ulkopuolisiksi.

Ystävien puute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kokemukseen omasta urheiluharrastuksesta. Ne lapset ja nuoret, joilla ei ollut ystävää urheiluharrastuksessa, arvioivat suhteet sekä joukkuetovereihin että valmentajiin kielteisemmin kuin muut. Jopa joka toinen kertoi pohtineensa harrastuksen lopettamista. He myös saivat liikuntaharrastuksessa vähemmän iloa ja onnistumisen kokemuksia. 

”Joukkuelaisten pitäisi päästä tutustumaan toisiinsa esimerkiksi sellaisella alkulämpällä, jossa kerrotaan vaikka faktoja itsestään, kiinnostuksen kohteita yms.”

Loukkaava kohtelu ja kiusaaminen on kyselyn perusteella urheilumaailmassa lähes yhtä yleisiä ilmiöitä kuin koulussa. – Tulosten mukaan noin puolet harrastusryhmissä tapahtuneesta kiusaamisesta tulee valmentajien tietoon. Kiusaamisen vastaisen työn käytäntöjen kehittämiselle on tarvetta urheiluseuroissa, jotta lapset tietäisivät kenen puoleen kääntyä kiusaamistapauksissa, Markkanen sanoo.  

Samanlainen johtopäätös kiusaamisen ehkäisemisen tarpeellisuudesta tehtiin Folkhälsanin (2017) vanhemmille suunnatussa kyselyssä. Siihen vastanneista vanhemmista joka kolmas kertoi lapsensa kokeneen kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua harrastuksessaan. Kolmannes vanhemmista ei myöskään tiedä, puuttuvatko valmentajat kiusaamiseen harrastusryhmässä.

MLL:n lasten ja nuorten kokemuksia liikuntaharrastuksista selvittänyt kysely toteutettiin marraskuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Verkkokyselyyn vastasi 1304 4.–9.-luokkien oppilasta kymmenessä koulussa. Kyselyssä oli omat kysymysosuudet tällä hetkellä ohjattua liikuntaa harrastaville, harrastuksen lopettaneille sekä niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole koskaan harrastaneet ohjattua liikuntaa. Folkhälsanin kysely toteutettiin syksyllä 2017 ja siihen vastasi yhteensä 297 vanhempaa. Sitaatit ovat poimintoja kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten avovastauksista.

MLL ja Folkhälsan toteuttavat Trygga relationer inom idrott -hanketta, jossa rakennetaan yhdessä useiden urheilun lajiliittojen kanssa toimintatapoja ja menetelmiä turvallisen ja viihtyisän harrastusilmapiirin tueksi. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Materiaaleja turvallisen ja viihtyisän harrastusympäristön tueksi löytyy MLL:n ja Folkhälsanin verkkosivuilta mll.fi/valmentajalle sekä folkhalsan.fi/tryggidrott

Lisätietoja 
suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen, eeva-liisa.markkanen(a)mll.fi, p. 050 367 2101
nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius, jenni.helenius(a)mll.fi, p. 050 570 0023
viestintäpäällikkö Maria Gnosspelius, maria.gnosspelius(a)mll.fi, p. 050 325 6126
projektledare Karin Storbacka, Folkhälsan, karin.storbacka(a)folkhalsan.fi, p. 044 788 6309