ELY-keskukset

Kelirikkokausi lähestyy Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)

Jaa
Kelirikkokausi lähestyy ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Syksyn runsaat vesisateet sekä runsasluminen talvi edesauttavat kelirikon syntymistä. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin kelirikon kestoon ja sen vaikeuteen.

Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.

– Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Syksyn vesisateiden jäljiltä teiden rungot jäivät märiksi ja talven runsaiden lumisateiden sulamisvesien yhteisvaikutuksesta sorateiden pintakerrokset voivat todennäköisesti pehmetä nopeastikin. Siksi sorateillä kannattaa varautua pintakelirikkoon sekä painorajoituksiin, yksikön päällikkö Vesa Partanen ELY-keskuksesta varoittaa.

Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle ja sille, kuinka vaikea siitä muodostuu. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti, jolloin varsinkin tien pintakerrokset voivat liejuuntua pahastikin. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Tuulinen, kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikkoa kurissa.

– Kelirikon vakavuutta pyritään lieventämään ja sen kestoa lyhentämään nyt käynnissä olevilla aurausvallien madaltamisilla, sohjo-ojien teoilla sekä polanteen poistoilla, jatkaa Partanen.

Painorajoituksia on yleensä eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa

Valtion ylläpitämiä sorateitä Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) on yhteensä noin 7 350 km ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella noin 2 430 km.

– Viime keväänä kelirikko muodostui hiukan keskimääräistä pahemmaksi lukuun ottamatta Etelä-Savoa, jossa se oli normaali. Alueen tiestölle jouduttiin asettamaan painorajoituksia yhteensä noin 630 km. Painorajoitettuja teitä oli Keski-Suomen alueella noin 150 km, Etelä-Savossa noin 30 km, Pohjois-Savossa noin 200 km ja Pohjois-Karjalassa noin 250 km, toteaa Partanen.

Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä

Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla.

– Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia, mutta ne eivät koske elintärkeitä kuljetuksia, kertoo kunnossapitovastaava Marja Bäck ELY-keskuksesta.

Miten painorajoituksista päätetään?

ELY-keskus tekee päätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja maanteiden hoidosta vastaavan urakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhanalaisille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esimerkiksi maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa eli vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen.

Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.

– ELY-keskus toivoo, että kelirikolle altteilla maanteillä tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin ennen varsinaisen kelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan, toteaa Bäck.

Lisää aiheesta:

Liikenteen palautteet: palautevayla.fi, p. 029 5020 600

Painorajoitusten tilanne

Lisätietoa teiden kelirikosta ja painorajoituksista

Painorajoituksista saa lisäksi tietoa puhelimitse Tienkäyttäjän linjalta 0200–2100 ja ELY-keskuksen aluevastaavilta (Liikenteen asiakaspalvelu, 0295 020 600).

Väyläviraston valtakunnallinen kelirikkotiedote 16.3.2022

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ELY-keskus


Kunnossapitovastaava Marja Bäck, p. 0295 026 703
Yksikön päällikkö Vesa Partanen, p. 0295 026 750

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

SeaMoreEco-hanke kartoittaa rannikkovesiä ja kehittää kunnostustoimenpiteitä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa)26.6.2024 12:15:25 EEST | Tiedote

Pohjoisen Pohjanlahden matalat merialueet ovat tärkeä osa Itämerta, sillä alueiden biologinen monimuotoisuus on laaja. Samalla nämä matalat merialueet ja niiden lajit ovat alttiita ihmistoiminnan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Nyt toista vuotta käynnissä oleva SeaMoreEco-hanke pyrkii kehittämään tehokkaita menetelmiä näiden arvokkaiden elinympäristöjen kartoittamiseksi sekä hoitamiseksi.

Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)20.6.2024 12:20:58 EEST | Tiedote

Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään, tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet kääntyneet laskuun, tulvahuiput takana myös muualla Vuoksen vesistöalueella (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)19.6.2024 11:06:25 EEST | Tiedote

Kuiva toukokuu ja suuret juoksutukset ovat kääntäneet Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet laskuun. Tulvahuiput jäivät selvästi aiemmin keväällä ennustettua alemmas. Saimaa on kuitenkin edelleen 55 cm ja Pielinen 25 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Vesistöalueen muut järvet ovat jo pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia tai niiden alapuolella. Uhkaava tulvatilanne oli muistutus siitä, että tulviin varautumiseen tulee kiinnittää vesistöalueella huomiota myös tulevaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye